Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Peter H. Lawrence: Henki joka parantaa

Peter H. Lawrence

Henki joka parantaa,

Päivä, 2011

 

Usein pohditaan, mikä on niin sanotusti tervettä ja raitista karismaattisuutta. Peter H. Lawrencen kirja on sitä. Lawrence torjuu tiukasti ajatuksen, että Apostolien tekojen kaltaisia rukouksella parantumisia ei enää tapahtuisi. Yhtä tiukasti hän toteaa, ettei meillä ole valtuuksia julistaa kaikkien Jeesukseen uskovien ja Hänen ristinkuolemaansa turvautuvien paranemista. Molemmat näkemyksensä hän ankkuroi Raamatun sanaan.

 

Kirjassa yhdistyvät onnistuneesti tunnollinen Raamatun sanaan pitäytyminen sekä omien kokemusten vahvistama usko ihmeisiin ja merkkeihin. Tarjolla on vankkaa ja koeteltua teologiaa ilman, että kirjain kuolettaa. Lawrencen henkilökohtaiset pohdinnat ovat kiinnostavaa luettavaa. Samoin kertomukset ihmeellisistä parantumisista, joita hän on itse saanut olla todistamassa.

 

Lawrencen opetuksessa on mukana aimo annos tutkivaa journalismia: Lawrence on ollut kuuntelemassa tarkalla korvalla ja avoimella sydämellä mm. T. L Osbornia, John Wimberiä ja Toronton Airport Christian Fellowship seurakunnan tilaisuuksia. Kaiken kuulemansa hän on päätynyt koettelemaan Raamatun sanalla. Näin hän noudattaa Paavalin kehotusta koetella kaikki ja pitää se mikä hyvää on, mikä väistämättä johtaa myös rajanvetoihin.

 

Kuten Lawrencen kirjan nimikin jo kertoo, parantaja on Pyhä Henki. Jeesus meni Jordanille kasteelle ja Pyhä Henki laskeutui kyyhkysen lailla hänen päälleen. Henki kuljetti Jeesusta ja toimi hänen kauttaan. Jeesus sanoi tekevänsä vain niitä tekoja, joita näkee Isän tekevän. Hän paransi Pyhän Hengen voimassa jo ennen ristillä tapahtunutta sovituskuolemaansa. Toisaalta hänen ei kerrota parantaneen ketään ennen kastetta ja Hengen laskeutumista.

 

Tässä muutama mielenkiintoinen seikka, jotka Lawrence perustelee kirjassaan Raamatulla:

Ruumiillinen parantuminen nähdään evankeliumeissa, Apostolien teoissa ja kirjeissä Pyhän hengen työnä.

 

Jeesus paransi, koska hän oli täydellinen ihminen täynnä Pyhää Henkeä. Opetuslapset paransivat Jeesuksen nimessä täytyttyään Pyhälä Hengellä.

 

Jeesus tai evankeliumeiden kirjoittajat eivät missään kohdassa sano, että Jeesus kuoli sekä sairauksiemme että syntiemme tähden. Tai että Jeesus paransi sairaita siksi, että oli menossa ristille, tai että risti ”toimi takaperin” eli jo ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista tapahtuneissa parantamisissa. Tai että parantuminen olisi jotenkin uuteen liittoon perustuva oikeus.

 

Sen sijaan Lawrence kertoo löytäneensä kirjeistä parantumisen lahjana Pyhältä Hengeltä, joka antaa ”niin kuin tahtoo” (1.Kor.12:11) sekä tiedon neljän johtavan kristityn sairaudesta sekä joidenkin kuolemasta. Jeesuksen seuraajat sairastuvat, vanhenevat, heikkenevät ja kuolevat muiden tavoin.

 

Lawrence on sitä mieltä, että parantamisen ja profetoimisen armolahjoilla on keskinäinen yhteys: Jeesuksen lailla meidänkin tulisi tehdä niitä tekoja, joita ”näemme Isän tekevän”. Kun Jeesuksen ja apostolien tavoin rukoilemme sellaisen henkilön puolesta, jonka Jumala haluaa parantaa, parantuminen myös tapahtuu. Kristuksen ristin kautta meidät voidaan saattaa oikeaan ”parantuneeseen” asemaan suhteessa Jumalaan (1.Piet.2:24-25), ja voimme saada hänen Pyhän Henkensä lahjan; ja Pyhä Henki on se joka parantaa.

 

Lawrence on taitava kirjoittaja ja opettaja. Havainnollistamalla, laatimalla yhteenvetoja ja käyttämällä paranemisista kertovia mielenkiintoisia kertomuksia hän käsittelee aihetta innostuneella. Ei siis ihme, että kirjan alussa sitä suosittelevat mm. Mark Stibbe (St Andrews Chorleywood –seurakunta), Sandy Millar (Holy Trinity Brompton –seurakunta) ja Michael Green (Oxfordin yliopisto). Tuohon joukkoon kirjaa suosittelemaan on mieluista liittyä.

Kirjan on suomentanut Johanna Hartikainen

-------

 

Kannattaa myös lukea:

(Päivä 2013)

 

 



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

11.4.2016 klo 11:33:37
Kauko kirjoittaa

Kerrassaan valloittava kirja, hyvin kirjoitettu, sen sanoma on rauhoittava ja
antaa sieluunrauhaa .
Olen pohtinut näitä samoja asioita ja löysin itselleni uskonveljen.
Toinen kirja Henki joka puhuu , yhtä tehokas, suositteleen.
Harmittaa kun en osa tarpeeksi eng. että voisin tutustua kirjailian
muihin teoksiin.



18.2.2014 klo 09:56:24
Eppu kirjoittaa

Kiitos mainiosta kirja-arvostelusta! Teos käsittelee tärkeää aihetta, josta myös Pasi Turunen ansiokkaasti juuri bloggasi. Toisaalla on riskinä kuolettaa uskoa niin jäykäksi, että osalla menee usko siihen, että Pyhän Hengen armolahjat toimivat myös tänä aikana. Toisaalla osa uskovista hamuaa elämyksiä niin innolla ja naiivisti, että he unohtavat, että kaikki ihmeet, ilmiöt, "siunaukset" ja "herätykset" tulee myös punnita tarkasti Sanaan nojaten.

Pitää olla rohkeutta tehdä myös linjanvetoja, vaikka osa ihmisistä siitä suuttuisikin. Jos terveen ja raittiin karismaattisuuden rajoja ei punnittaisi ja rajanvetoja tehtäisi, Vastustaja pääsisi kätevästi toimimaan ja levittämään eksytystä... niin kuin on jo monien ilmiöiden yhteydessä käynytkin. Eksytyksissä ei ole aina kyse vain sielullisuudesta vaan täytyy muistaa, että Pyhän Hengen ohella maailmassa toimivat myös pahat henget, jotka osaavat muuttaa itsensä ja toimintansa valkeuden puolen toimintaa muistuttavaksi. Juuri siksihän on kyse eksytyksestä.

Olisi rehtiä ja varmastikin Jumalan mieleistä, jos jotkut eksytysilmiöihin aikoinaan vilpittömällä innolla mukaan menneet ja muitakin samaan suohon vetäneet, huomattuaan virheensä katuisivat ja kääntyisivät ja tiedottaisivat muillekin linjanmuutoksestaan. Näin moni muukin eksytyksen uhri pääsisi turvallisille vesille. Varsinkin hengellisillä johtohahmoilla on suuri vastuu tässä asiassa.

Kiitos teille, jotka tuotte esille tämän ajassamme polttavan tärkeän tarpeen tutkia ja miettiä sitä, mikä on aitoa ja tervettä karismaattisuutta! Koen tämänkin kirjoituksen ihan rukousvastauksena.





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin