Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Martti Häkkänen (toim.): Laskiaisesta pääsiäisen iloon

Martti Häkkänen, Marianne Kantonen, Veijo Koivula (toim.),

Laskiaisesta pääsiäisen iloon,

Suomen Lähetysseura, 2012,

 

Näyttävästi kuvitettu ja kristillisestä juhlaperinteestä monipuolisesti kertova kirja kurkottaa nimestään huolimatta laskiaisesta aina helluntaihin saakka. Useiden kirjoittajien opastamina kirjassa liikutaan sujuvasti paastonajassa, virpomisissa, virpomisloruissa ja -perinteissä, pääsiäismunien sanomassa ja juhla-aikojen ruokaperinteissä jopa reseptien muodossa. Mukaan on otettu luterilaisen juhlaperinteen lisäksi myös ortodoksien juhlatavat. Näiden lisäksi kirjasta löytyy paikoin tietoa myös katolilaisten perinteistä.

 

Kirjan nimen alaotsikkona on ” Kristillinen juhlakulttuuri varhaiskasvatuksessa ja koulussa”. Tämän virastokieleltä kuulostavan ilmaisun ei kannata antaa säikäyttää, vaikka et olisi tekemisissä koulujen tai päiväkotien kanssa. Kirja tarjoaa valtavan määrän mielenkiintoista tietoa ja hyviä ideoita kristillisten juhlien viettämiselle ja elävöittämiselle perhepiirissä. Lähimmät ”varhaiskasvatusta” tarvitsevat lapset ovat useimmilla meistä joko omia tai lastenlapsia.

 

Kotien ja lasten pääsiäisenvieton kannalta tärkeälle virpomiselle on kirjassa omistettu runsaasti tilaa sekä tekstin että kuvien muodossa. Vanhojen tapojen ja lorujen lisäksi kerrotaan, miten virpomisella on alun perin ollut selkeä kristillinen sanoma. Nykyisin se uhkaa jäädä pikku noitien, trullien ja karkinkeruun jalkoihin. Ovella seisovassa pikku noidan asuun puetussa virpojassa yhdistyvät kaksi aivan erilaista ja keskenään jopa ristiriitaista kulttuuria.

 

Eräs kirjan luvuista käsittelee pääsiäisajan perinteitä suomalaisissa kouluissa 1950-luvulta nykypäivään. Kirjoittajan omakohtaiset muistot ja asiantunteva yhteenveto kertovat vakuuttavasti, että yhteiskunnassamme on tapahtunut vuosikymmenten aikana valtava muutos muussakin kuin tietotekniikassa. Eikä välttämättä kaikin osin parempaan suuntaan.

 

Kirjan lopussa lukija perehdytetään muutamiin pääsiäisajan ikoneihin ja niiden sanomaan. Ja jos kirjan sanastosta on löytynyt jotain vieraalta tuntuvaa, niin vastauksen voi hakea lopussa olevasta laajasta ja selkeästi rakennetusta ja kuvitetusta luvusta ”Paastonajan terminologiaa”.

 

Kirjan takakannessa todetaan, että pääsiäisen ajan kristillisen juhlaperinteen voi nähdä, aistia, maistaa ja tuntea. Kaikki tämä tuodaan kirjassa onnistuneella ja näyttävällä tavalla esille. Voisi myös uskoa, että kaikelle tälle on olemassa erinomainen tilaus ajassamme, joka keskittyy tehokkuuteen, tietoon ja kvartaalitalouden merkkien pelonsekaiseen tarkkailuun.



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin