Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Helen Jaeger: Surusta toivoon

Helen Jaeger

Surusta toivoon - Eheytymisen polkuja

Kustannus Arkki (2007)

 

 

Mahtaakohan tätä ohjelmaa olla ainuttakaan ihmistä, jolla ei olisi ollut elämässään jonkinlaista surua? Tuskinpa. Niinpä seuraavalla kirjallamme Helen Jaegerin ”Surusta toivoon, Eheytymisen polkuja” pitäisi olla suorastaan se kuuluisa sosiaalinen tilaus.

 

Surun syitä voi olla monenlaisia. Menetykset, ihmissuhteiden katkeamiset sairaudet tai vammat voivat suistaa kenet tahansa surun syövereihin. Suru voi tulla yllättäen tai hitaasti hiipien. Lopputulos on aina yhtä riipaiseva: me tunnemme helposti olevamme surumme ja menetyksemme keskellä yksin.

 

Helen Jaeger on kirjoittanut kirjan, joka tarjoaa polkuja löytää surun keskeltä muiden luo ja viimein pimeistä laaksoista avarammille niityille. Polkuja kirjassa on kaikkiaan yhdeksän. Jokaisen varrelle kirjailija on koonnut polkua esittelevän johdannon, raamatunlauseisiin perustuvan mietiskelyn, mielikuvaharjoituksen, rukouksen, itse kirjoittamansa runon ja innoituksen lähteiksi kyseisen polun teemasta lausuttuja elämänviisauksia ja aforismeja.

 

Entä millaisia polkuja Helen Jaeger kirjassaan viitoittelee? Yhdeksän polun otsikkoina on mm. Haavoittuvuus, Hiljaisuus, Armo, Viha, Kyyneleet ja Irti pääseminen.

 

Kauniisti kuvitettu ”Surusta toivoon” on samaan aikaan hyvin herkkä erittäin käytännöllinen kirja. Lempeästi ja kiirehtimättä se houkuttelee surunsa keskelle käpertyneen liikkeelle kohti valoa ja surun kautta kasvamista.



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin