Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Heikki Hakala, Kalevi Virtanen: Taivas varjele

Heikki Hakala, Kalevi Virtanen, (toim.)

Taivas varjele, joka äijän rukouskirja

LK-Kirjat, 2012,

 

Millainen on tulos, kun 37 raavasta miestä purkaa sydäntään kirjoittamalla yhteensä 145 sydämen kätköistä ja salakammioista noussutta rukousta? Syntyy kirja, joka on pehmoinen kuin numeron 30 hiekkapaperi ja hienovarainen kuin moottorisaha.

Voi Pyhä

Jeesuksen Äiti,

sinä kyllä ymmärrät tällaistakin miestä.

Kadun sitä, mitä olen tehnyt vaimolleni.

Pyydän anteeksi.

 

Älä anna minun kaataa

tätä syyllisyyttä

rakkaimpani kannettavaksi.

 

Toki rukousten joukosta herkkiäkin tuntoja löytyy. Elämän paineet pusertavat umpimielisenkin miehen sisältä tuskaisen parkaisun.

Herra, minua revitään joka suuntaan.

Pitäisi olla kunnin työntekijä, isä,

puoliso, ystävä, kansalainen.

Jokainen odottaa minulta jotain:

panostani neuvoani aikaani.

He imevät minut kuiviin.

Herra. nyt tahtoisin vain olla

sinun levossasi.

 

Osassa rukouksia on sellaista sanallista ilotulitusta oivaltavassa ja taitavasti pelkistetyssä muodossa, että moni ammattikirjailijakin olisi kateellinen:

Visio, missio, strategia.

Velka, laina, korko.

Telli, lelli, alvi…

Kaikki meni.

Olvi jäi.

Kiitos edes siitä.

 

Kaiken kaikkiaan kirja on monella tavalla puhuttelevaa ja riemukasta luettavaa. Uskon, että jokainen mies löytää sen sivuilta itsensä moneen kertaan ja monista elämänkaarensa kiemuroista. Naisväelle kirja ”Taivas varjele” on pikaopas miehen mielenliikkeisiin ja ajatuksiin. Niitä kaikkein syvimmältä nousevia suomalainen mies harvoin osaa tai tohtii edes sanoiksi muotoilla, vaikka ennättäisi suunvuoronkin saamaan.

 

On ihan pakko lisätä näytteitten joukkoon vielä yksi, joka juuri tässä elämänvaiheessa puhutteli väkevästi ja heikkoudellani ilakoiden. Omat lapset ovat jo aikuisia, mutta rukouksen sanat sopivat hyvin myös lastenlapsiin:

Herra,

olen aina ollut kömpelö

flirttihommissa.

Mutta nyt ukkomiehenä,

kahden murrosikäisen tyttären isänä

minun on opittava olemaan

vilpittömän ihailun kohde.

Minulle veikistellään ja

minulle keikistellään ja

minua pidetään pilkkana.

Tyttäreni kyllä tietävät,

mistä narusta vetää.

Ja meikäpoika on aina kuin sulaa vahaa!

 



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin