Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Francis Chan, Preston Sprinkle: Helvetti, Mitä Jumala sanoo iankaikkisuudesta?

Francis Chan, Preston Sprinkle

Helvetti, Mitä Jumala sanoo iankaikkisuudesta?

Kuva ja sana, 2011

 

 

Miten rakastava Jumala voisi lähettää ihmisiä helvettiin? Onko ihmisillä vielä kuolemansa jälkeen mahdollisuus uskoa Jeesukseen ja päästä taivaaseen? Siinä kaksi kipeää kysymystä, joita moni on pohtinut ajatellessaan läheisiään tai tuijottaessaan siunaustilaisuudessa ystävänsä arkkua.

 

Useimmista saarnoista helvetti, kadotus ja iankaikkinen rangaistus on lakaistu maton alle. Aihe on niin kipeä ja samalla kauhea, että siitä puhumista ja kirjoittamista on kartettu. On ollut helpompi puhua Jumalan rakkaudesta kuin meitä jokaista kerran odottavasta tuomiosta.

 

Kirjassaan ”Helvetti, Mitä Jumala sanoo iankaikkisuudesta?” useita seurakuntia perustanut ja johtanut sekä eri puolilla maailmaa puhumassa kiertänyt sekä New York Times bestseller-listalle nousseita kirjoja kirjoittanut Francis Chan kertoo:

 

”Elämäni surullisin päivä oli päivä, jona näin isoäitini kuolevan. Kun EKG-monitori alkoi näyttää tasaista viivaa, jouduin pois tolaltani. Järkytyin täydellisesti! Sen mukaan, mitä Raamatusta tiesin, isoäiti oli matkalla elämään päättymättömässä kärsimyksessä.

 

Kokemuksensa jälkeen Francis Chan toimi niin kuin useimmat muutkin kristityt: pyrki olemaan ajattelematta noita vaikeita ja kauhealta tuntuvia asioita. Kunnes hänen oli parin vuosikymmenen jälkeen pakko paneutua tutkimaan, mitä Raamattu todella sanoo helvetistä ja iankaikkisesta rangaistuksesta.

 

Ja mikä oli tulos: ”Jopa tätä kirjoittaessani tunnen itseni sairaaksi. Tahtoisin pyyhkiä helvetin pois Raamatun sivuilta”, Chan toteaa kirjansa johdannossa.

 

Kirja ”Helvetti” on kaikessa karuudessaan hereille ravistelevaa ja siksi terveellistä luettavaa. Chan esimerkiksi kysyy yleisen kysymyksen ”Pääsevätkö kaikki taivaaseen?” ja vastaa siihen toteamalla, että sen perusteella, mitä me hautajaisissa kuulemme, vastaus on ylivoimaisesti ”kyllä!”.  Sen jälkeen hän käy Origeneesta (n. 185-254 jKr.) alkaen läpi niitä säälistä tai pelosta käsin kehiteltyjä oppirakennelmia, joilla on pyritty osoittamaan, ettei rakastava Jumala voi heittää ketään ikuiseen piinaan. Jokainen tällainen ajatusmalli kaatuu, kun Raamattua tutkitaan sen sisällöstä eikä omista toiveista tai itse rakennetuista jumalakuvista käsin.

 

Esille nousee mielenkiintoisia kysymyksiä: Saako Jumala sitä mitä tahtoo? Saako Kaikkivaltias Jumala tehdä luomakuntansa ja luomansa ihmisen kanssa mitä tahtoo? Saako savenvalaja tehdä savesta oman harkintansa mukaan erilaisia astioita? Saako Jumala olla Jumala vai voimmeko me mitoittaa ja ohjeistaa Hänet omien käsitystemme ja toiveittemme mukaiseksi? Sorrummeko me huomaamattamme tai tietoisesti tuomion ja helvetin piilottamalla puolustelemaan ja parantelemaan Jumalaa, tekemään hänestä mukavamman ja inhimillisemmän?

 

Kun kuulemme nimen Jeesus, meille jokaiselle nousee mieleen jonkinlainen kuva hänestä. Usein tuo kuva on ystävällinen ja lempeä sekä peräisin pyhäkoulukirjoista tai kirkkotaiteesta. Raamatusta löytyy kuitenkin myös hyvin toisenlainen Jeesus. Tuo Jeesus puhuu kaunistelematta helvetistä ja sinne päätyvistä. Mielenkiintoista on myös se, että vaikka Jeesus sanoutui irti monista aikansa fariseusten käsityksiä ja laintulkinnoista, niin kuoleman ja iankaikkisuuden kohdalla hänen helvettikäsityksensä on yhtä ankara kuin tuon ajan juutalaisilla.

 

Helvetin kohdalla Jeesus, joka rohkeasti kiisti fariseusten näkemykset avioerosta (Matt.5:32, 19:9), anteeksiantamisesta (Matt.18:21-22), varallisuudesta (Luuk.18-19) ja sapatista (Mark.3:1-6) ei nähnyt tarvetta oikomiseen tai lievennyksiin, vaikka rohkeutta hänellä olisi varmasti siihenkin riittänyt.

 

Raamatusta me voimme lukea, miten Jeesuksen seuraajat pysyivät helvetin suhteen samalla linjalla. Helvetti on totta ja sen iankaikkinen rangaistus odottaa kaikkia niitä, jotka eivät usko Jeesukseen Vapahtajanaan ja ainoana tienä Jumalan luo.

 

”Pietarin 2. kirjeen luku näyttää siltä kuin se olisi otettu Danten Inferno-teoksesta, kun taas Juudaksen kirje on kuin keskiaikainen traktaatti, joka on kirjoitettu talonpoikien pelottelemiseksi säännölliseen kirkossakäyntiin ja kymmenysten maksamiseen”, Chan toteaa. Hän myös osoittaa, että vaikka Paavali on ilmaisuissaan lievempi, niin hänenkin käsityksensä helvetistä on yhteneväinen muiden kanssa.

 

Mitä tällaisesta kirjasta jää käteen? Ajaako se epätoivoon ja kauhujen maailmaan, vai löytyykö helvetin liekkien ja iankaikkisen piinan keskeltä jotain rohkaisevaa ja uskoamme rakentavaa?

 

Havainto, että Jeesus uhkaa helvetillä jopa jokaista, joka sanoo veljeään hulluksi, saa jokaisen vakavaksi.  Kovin ankaralta kuulostaa myös se, että Jeesus ilmoittaa saman kohtalon odottavan jopa monia hänen nimissään toimineita. 

 

Jeesuksen ja helvetin todellisuus palauttavat meidän elämämme ja jumalasuhteeseemme oikeaan mittakaavaan. Jumala on jotain paljon suurempaa, pyhempää ja viisaampaa kuin mitä me edes kykenemme ajattelemaan. Hänen Pyhyytensä edessä meille ei jää muuta mahdollisuutta kuin taipua ja tyytyä nöyrästi Hänen tahtoonsa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ottaa Hänen sanansa, Pyhä Raamattu uskomme ja koko elämämme luovuttamattomaksi ohjeeksi. Saven on naurettavaa ryhtyä opettamaan ja mestaroimaan savenvalajan toimia.

 

Raamatun suorasukainen opetus helvetistä auttaa meitä muistamaan, miten vakavasta asiasta uskossa on kysymys. Kukaan ei siksi halua päästä eroon Jumalan pelastussuunnitelmasta, vaikka ei sitä ymmärräkään. Kenenkään ei liioin pidä yrittää pyyhkiä pois Jumalan rangaistussuunnitelmaa siksi, että se tuntuu meistä epämiellyttävältä ja sotii oikeustajuamme sekä rakkauden käsityksiämme vastaan.

 

”Meidän pitää lakata selittämästä helvettiä merkityksettömäksi ja alkaa julistaa Jumalan ratkaisua tähän helvettikysymykseen”, Chan toteaa. Vaikka helvetti voi monille olla lamaannuttava opinkohta. Toisaalta se myös julistaa ristintyön tärkeyttä, suuruutta ja kauneutta sekä korostaa evankelioinnin tärkeyttä.

 

Francis Chanin ja Preston Sprinklen kirja Helvetti” on selkeästi kirjoitettu. Vaikka aihe on kirjaimellisesti kuolemanvakava, tekstissä on vältetty turha juhlavuus ja totisuus. Omat kokemukset ja henkilökohtaiset epäilyt tuovat elävyyttä. Loppuun on koottu liitteeksi melkoinen joukko tavallisimpia aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joihin kirjoittajat antavat vastauksia. Viimeisenä on erittäin laaja ja monipuolinen lähdeluettelo osoittamassa asiaa tutkitun perusteellisesta ja monista lähtökohdista tarkastellen.

 

Kirjan takakannen luonnehdinta on osuva:

”Tämä ei ole kirja siitä, mitä kukin asiasta sanoo. Se on kirja siitä, mitä Jumala sanoo.

Se ei ole kirja persoonattomista teologisista kysymyksistä tai pohdinnoista. Se on kirja ihmisistä, joita Jumala rakastaa. Se ei ole kirja perusteluista, opista tai oikeassa olemisesta. Se on kirja Jumalan luonteesta.”

 

”Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?” (Hes.18:23; vert. 33:11)

 

Meillä kaikilla on näin ollen edessämme tärkeydessään aina iankaikkisuuteen asti yltävä valinta. Valitse elämä tai valitse kuolema. Jumala pyytää sinua kääntymään teiltäsi, että saisit elää.

-------------------

 

Francis Chanin yhdessä Danae Yankoskin kanssa kirjoittama "Unohdettu Jumala, Löydä Pyhän Hengen muuttava voima" on julkaistu suomeksi 2010. Arvioinnin kirjastallinkin kautta.

-------------------- 

 

Kirjoja, jotka käsittelevät tätä aihetta. Näistä kirjoista sivuillani on sekä arvostelut että esittelyt:

 

Ray Comfort,

KKJMK 2012

 

Vesa Ollilainen,

Perussanoma, 2014

 

David Pawson

TV7 Kustannus (2009), 230 sivua



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

11.12.2011 klo 22:27:06
Peloista vapautunut kirjoittaa

Kiinnostava ja harvoin käsitelty aihe. Johtuuko syyllisyydestä ja tuomion pelosta, kun helvetistä ei opeteta eikä saarnata juuri koskaan? Eikö kristinuskossa ole kyse juuri siitä, miten me voimme vältää moisen kauhujen paikan? Voisiko joku koulutettu teologi tai peräti pastori valaista asiaa?



2.12.2011 klo 22:49:16
K Järvinen kirjoittaa

Rakastan hyviä kristillisiä kirjoja, sillä lähelläni ei ole sopivaa seurakuntaa. Luin Francis Chanin kirjan Unohdettu Jumala. Väkevää ja viisasta puhetta Pyhästä Hengestä. Tämäkin kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Pakko hankkia!





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin