Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Dominiquae Bierman: Myrsky 

Dominiquae Bierman,

Myrsky

Kad-Esh MAP Ministries International, 2006

 

Eräs TV7 Kirja ohjelmien ja näiden Kristillisten kirjojen valintaoppaan tekstieni ystävä lähetti minulle kirjan Rajuilma. Sydämellinen kiitos kirjasta!

 

Lisätekstinä kannessa on ”Tuomio on jo alkanut… Herätys koputtaa oville!” Alkuperäinen teos ”Stormy Weather” on julkaistu Israelissa jo vuonna 2006.

 

Vaikka kyseessä on jo pian vuosikymmenen ikäinen kirja, tai oikeastaan juuri siksi, kirja ansaitsee tulla nyt esitellyksi ja arvioiduksi. Kun useimmat kirjat tuntuvat jo muutamien vuosien jälkeen monin osin vanhoilta , niin tämä teos vaikuttaa nyt jopa ajankohtaisemmalta kuin ensimmäisen kerran ilmestyessään.

 

Suomessakin vieraillut Dominiquae Bierman käy läpi suuria luonnonmullistuksia ja löytää niiden ja antisemitismin nousun välille selkeän yhteyden. Erityisen huomion kirjassa saavat Yhdysvaltoja ravistelleet tornadot, myrskyt ja maanjäristykset. Hätkähdyttävällä tarkkuudella ne ovat osuneet ajankohtiin, jolloin Yhdysvallat on presidenttinsä johdolla tehnyt Israelin tilannetta vaikeuttavia ratkaisuja. Tapahtumien välille nivoutuu niin vankka todisteiden ketju, että oikeudessa on jaettu paljon keveämminkin perustein langettavia tuomioita.  Jumalan silmäterän eli Israelin siunaamisen ja kiroamisen seuraukset, jotka kerrotaan 1.Moos.12:3, saavat hätkähdyttävän konkreettisen muodon.

 

Bierman toteaa, että Jumala, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, toimii samalla tavalla myös tämän ajan ja tulevaisuuden päättäjien ja kansojen kanssa. Tuo kahdeksan vuoden ikäinen profetia on tullut vuosien varrella todeksi moneen kertaan. Tätä kirjoitettaessa tuorein esimerkki löytyy Yhdysvaltojen presidentin Israeliin kohdistaman painostuksen ja Kaliforniaa 24.8.2014 ravistelleen maanjäristyksen väliltä. Järistys oli rajuin 25 vuoteen.

 

Bierman on juutalainen. Hän tarkastelee asioita juutalaisesta näkökulmasta. Puheensa hän osoittaa sekä juutalaisille että meille niin sanotuille pakanakristityille. Hän opettaa, vetoaa, lainaa runsaasti Raamatun tekstejä eikä horjahda pehmoiluun. Armo on esillä kirkkaana, samoin Jumalan tuomio niille, jotka tuon armon hylkäävät. Lännen kirkkokunnille ja seurakunnille Bierman saarnaa parannusta korvausteologiasta, Vanhan testamentin vähättelystä ja nurjasta suhtautumisesta kristinuskon juutalaisiin juuriin.

 

Parannuksen tekeminen alkaa syntien tunnustamisella, niistä luopumisella, anteeksipyytämisellä ja pahojen tekojen hyvittämisellä. Pelkällä ”unohtamisella” tai aiempien sukupolvien syyllistämisellä tilannetta ei korjata.

 

Syntejä lännen kirkoilla riittää. Me olemme hylänneet juutalaiset veljemme ja sisaremme virallisesti jo Nikean kirkolliskokouksessa. Me olemme vainonneet ja sortaneet ”Jeesuksen murhaajia” vuosisatojen ajan. Kirkko on luonut inkvisition, jonka murhaamista suurin osa oli juutalaisia.  Me olemme painaneet villaisella Lutherin hirveät vihatekstit. Me olemme kirkkoina ja seurakuntina olleet vaiti, kun juutalaisia on karkotettu, vainottu ja surmattu miljoonittain mm. holokaustissa. Ja nyt me olemme hiljaa tai jopa myötäilemme, kun antisemitismi jälleen nostaa rumaa päätään ja Israelia kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.  

 

Lääkkeeksi lännen kirkkoja näivettävään tautiin, joka estää suuren herätyksen tuloa, Bierman nimeää Jeesuksen vertauksen (Matt.7:26-27) mukaisesti perustuksen vahvistamisen. Hiekalle rakennettu ei tule kestämään lisääntyviä ja entistä rajumpia mullistuksia. Markkinointikeinoilla ja viihteellä kuorrutettu halvan armon kristillisyys, joka on hylännyt juutalaiset juurensa, tarvitsee kuuliaisuutta Jumalan sanalle, korvausteologiasta irtisanoutumista, pyhitystä ja vanhurskautta. Tarvitaan terve ja raamatullinen suhde juutalaisten ja kristittyjen välille sekä rohkeaa johtajuutta siunaamaan sanoin ja teoin Jumalan omaisuuskansaa silloinkin, kun siitä joutuu maksamaan hintaa epäsuosiona, pilkkana tai jopa vainona.

 

Puhutteleva, ravisteleva ja profeetallinen kirja tälle sotien, ISIS kalifaattien, Ukrainassa riehuvan sodan ja lisääntyvien luonnonmullistuksien ajalle.  ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä." Luukas 21:28



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

27.5.2018 klo 19:34:46
Raimo kirjoittaa

Ensihedelmä, kymmenykset ja köyhät.

Kirjoittaja pitää ehdottomana määräyksenä ensihedelmän antamista Herralle eli Jumalan palvelijoille, seurakunnan työntekijöille. Hän tuo esiin velvoittavana nuo Tooran säädökset asiasta.

Samoin hän velvoittaa kymmenysten maksamiseen ja vetoaa Aabrahamin esimerkkiin ensimmäiseksi. Sitä hän ei mainitse, että Aabraham ei koskaan antanut omasta omaisuudestaan kymmenyksiä, vaan siitä toisten omaisuudesta, kun hän oli palauttamassa takaisin saatua ryöstösaalista vihollisen käsistä. Ei hänellä sotaretkellä ollut kaikkea omaisuutta mukanaan, lampaita karitsoineen jne!

Sitten hän tuo esille joitakin Tooran säädöksiä asiasta, mutta itse Mooseksen lakia kymmenyksistä hän ei tuo esille. Kaikki nuo muut kohdat Mooseksen kirjoissa ja Malakiassa ja muissa kohdissa Vanhaa ja Uuttakin testamenttia viittaavat tuohon Mooseksen lakiin kymmenyksistä, joka löytyy:
5 Moos 14:
22 Kaikesta kylvösi sadosta, joka kasvaa pellollasi, anna joka vuosi kymmenykset,
23 ja syö ne Herran, sinun Jumalasi, edessä, siinä paikassa, jonka hän valitsee nimensä asuinsijaksi: kymmenykset jyvistäsi, viinistäsi ja öljystäsi, niin myös raavaittesi ja lampaittesi esikoiset, että oppisit pelkäämään Herraa, sinun Jumalaasi, kaikkena elinaikanasi.
24 Mutta jos tie on sinulle liian pitkä, niin ettet voi kantaa kannettavaasi, koska se paikka, jonka Herra, sinun Jumalasi, on valinnut asettaakseen siihen nimensä, on sinulle liian kaukana, -sillä Herra, sinun Jumalasi on sinua siunaava-
25 niin muuta se rahaksi, pane raha kääröön, ota käteesi ja mene siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee,
26 ja osta sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi.
27 Äläkä jätä osattomaksi leeviläistä, joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella, sillä hänellä ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun rinnallasi.
28 Joka kolmas vuosi tuo kaikki kymmenykset sinä vuonna saamastasi sadosta ja pane ne talteen porttiesi sisäpuolelle.
29 Ja sitten tulkoon leeviläinen, jolla ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun rinnallasi, niin myös muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat sinun porttiesi sisäpuolella, ja he syökööt ja tulkoot ravituiksi, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikissa kättesi töissä, joita teet."

Tähän lakiin Malakia vetoaa, kun hän puhuu kymmenyksistä ja tähän lakiin Mooseksen kirjassa vedotaan usein.

Kun luet huolella tuon Mooseksen lain kymmenyksistä, joka oli säädetty Israelin kansalle, niin ymmärrät, että tuota säädöstä ei ole tuotu nykyseurakuntiin ( ei ole mahdollista tuoda), vaan ihan oma kymmenyslaki (jota Raamatussa ei ole), ja siihen vedotaan ja niin vetoaa tämän kirjan kirjoittajakin Bierman. Jälleen hän myös varoittaa seurauksista.

Hän ei tuo esille Uuden Testamentin ohjeita antamisesta, jotka ovat aika selkeitä. Kymmenysoppi (Tooran, eikä itse tehty) ei kuulu uuden liiton seurakunnalle, mutta antaminen kyllä, jotta evankeliumia voidaan viedä kaikkeen maailmaan ja auttaa niitä uskon sisaria ja veljiä, jotka ovat tarpeessa.
2. Kor. 9:7
Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa
1. Tess. 3:12
Ja teille Herra antakoon yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niinkuin meilläkin on teitä kohtaan,
Room. 12:8
jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten
Luuk. 12:33
Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele

Mutta meidän antamisemme ei saa perustua lakiin ja siihen, että odotamme saavamme Jumalalta jotain takaisin antamisemme tähden. Meidän palkanmaksu päivämme on vasta perillä.
Meidän on aina pidettävä mielessämme, että Jumala on Kristuksessa antanut meille mittaamattoman arvokkaan perinnön ja kaikki elämämme siunaukset on jo meille annettu Kristuksen täydellisessä sovitustyössä, olemme Jumalan rakkaita ja hyväksyttyjä Kristuksen tähden. Mitään siunauksia ei voi saada Kristuksen täydellisen työn ulkopuolelta, kaikki siunaukset ovat Jumalan lahjaa Kristuksessa, ei meidän tekojemme tähden. Jumalan lapseus ei ole orjuutta, vaan palvelemista rakkaudesta käsin.

Köyhille antamisestakin hän puhuu ja tuo siinäkin esille Tooran säädöksen. Ylijäämän saa antaa köyhille: ’Jos annat parastasi köyhille, korotat köyhyyttä. Jos annat parastasi Sanan palvelijalle, korotat Jahven Sanaa!’ Bierman



27.5.2018 klo 19:23:29
Raimo kirjoittaa

Sekoituksista

Kirja mainitsee sekoituksista tarkoittaen, ettei saisi sotkea maailman epäpyhiä asioita ja Jeesuksen seuraamiselle tärkeitä asioita. Samoin kirja jälleen muistuttaa, että kaikki ’korvausteologiaan’ liittyvät asiat on poistettava elämästä ja otettava tilalle Tooran säädökset. Onhan toki tänään ajankohtaista katsoa, ettei maailman tavat ja opit tulisi seurakuntaan ja meidän elämäämme, siinä Bierman on oikeassa. Synti ei saisi saastuttaa Kristuksen omia.

Biermanin loppurukous on sivulla 186 ja se on kaukana siitä opetuksesta, mitä Jeesus opetti rukouksesta!

Loppuarvio tästä kirjasta ja sen opetuksista.

Olen jo edellä joihinkin kohtiin ottanut selkeästi kantaa ja tuonut esille niitä Raamatun kohtia, joihin omat kannanottoni perustuvat. Tämä kirjan käsittely on varsin suppea ja vajavainen, mutta halusin tuoda näitä asioita esiin, jottei kukaan eksyisi pois Kristuksesta palvelemaan omia laintekojaan luullen sillä saavuttavansa kelvollisemman aseman Jumalan valtakunnassa ja luullen sillä saavansa jotain erityisiä siunauksia elämäänsä. Samoin olen kirjoittanut tämän, että ei ole tarkoitus, että meistä pakanuudesta kääntyneistä kristityistä tulisi juutalaisen perinteen noudattajia tai juutalaisista Kristuksen omista meidän pakanoiden kristillisen perinteen noudattajia. Olkoon kukin siinä asemassa, kuin on Kristuksen luokse tullut. 1. Kor. 7:17
Vaeltakoon vain kukin sen mukaan, kuin Herra on hänelle hänen osansa antanut, ja siinä asemassa, missä hänet Jumala on kutsunut; näin minä säädän kaikissa seurakunnissa

Kirjan kirjoittaja käyttää Raamatun jakeita omien tarkoitusperiensä ja oppinsa tukemiseen valikoiden ja myös ottaen irrallisia jakeita, jotka liittyvät täysin toiseen profeetalliseen ilmoitukseen, jotka eivät millään tavalla ole soveliaita niihin kohtiin, joita hän pyrkii jakeilla todistamaan.

Kirjoittaja jättää pois valtavasti oleellisia Raamatun jakeita, jottei hänen oppinsa ja ajatuksensa tulisi asetetuksi kyseenalaiseksi ja jopa vääräksi. Olen tuonut esiin joitakin Raamatunjakeita, mutta minunkaan selitykseni ei suinkaan ole täydellinen, koska olen vain pyrkinyt tuomaan esiin niitä viittauksia, jotka puhuvat tämän kirjan oppia vastaan. Jokainen lukija voi Raamatusta etsiä vielä lisää asioita ja kohtia, joilla voi täydentää omia näkemyksiään.

Mutta se on sanottava, että kirjoittaja selkeästi todistaa, että Kristus on ainoa pelastaja, hän ei kiellä Pyhän Hengen toimintaa ja armolahjoja, ei kastetta ja hän todistaa, että Kristus on luvattu Messias. Uskon perustus, pelastus Kristuksessa Jeesuksessa on siis kirjassa esillä, mutta se miten hän tälle perustukselle rakentaa, ei kaikessa kestä Uuden Testamentin, eikä Vanhan Testamentin tarkastelussa, koska Vanha Testamentti on kaikessa viittaus Kristukseen pelastajana, vapauttajana synnistä ja lain orjuudesta. Vanhaa Testamenttia on luettava ja ymmärrettävä Uudesta Testamentista käsin, Jeesus tuli selventämään, mitä Jumalan rakkaus tarkoittaa ja kuinka suuri on Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa, joka meille on lahjoitettu. Jumalan lapseus on vapautta Kristuksessa rakkaudessa palvelemaan Kristusta ja lähimmäisiämme, mutta se ei ole vapautta synnin tekemiseen. Juhlat, joita sinä vietät Kristuksen kunniaksi, eivät ole synti. Mikään ei saisi tulla meidän ja Kristuksen väliin, meidän pitäisi pysytellä ristin juurella, jotta pysyisimme siinä armossa ja rakkaudessa, joka tuon Kristuksen veren uhrin ansiosta meidän elämäämme tulee.

En suosittele tätä Biermanin kirjaa kenenkään luettavaksi! Oikeaa ja väärää on tehokkaasti sekoitettu ja se saattaa monen Raamattua vähän lukeneen johtaa lainalaiseen uskon suorittamisen tilaan.
Gal. 5:1
Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.
Gal. 5:13
Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.

Ap. t. 17:11
Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin

1. Tess. 5:21
mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;



27.5.2018 klo 19:21:55
Raimo kirjoittaa

Ensihedelmä, kymmenykset ja köyhät.

Kirjoittaja pitää ehdottomana määräyksenä ensihedelmän antamista Herralle eli Jumalan palvelijoille, seurakunnan työntekijöille. Hän tuo esiin velvoittavana nuo Tooran säädökset asiasta.

Samoin hän velvoittaa kymmenysten maksamiseen ja vetoaa Aabrahamin esimerkkiin ensimmäiseksi. Sitä hän ei mainitse, että Aabraham ei koskaan antanut omasta omaisuudestaan kymmenyksiä, vaan siitä toisten omaisuudesta, kun hän oli palauttamassa takaisin saatua ryöstösaalista vihollisen käsistä. Ei hänellä sotaretkellä ollut kaikkea omaisuutta mukanaan, lampaita karitsoineen jne!

Sitten hän tuo esille joitakin Tooran säädöksiä asiasta, mutta itse Mooseksen lakia kymmenyksistä hän ei tuo esille. Kaikki nuo muut kohdat Mooseksen kirjoissa ja Malakiassa ja muissa kohdissa Vanhaa ja Uuttakin testamenttia viittaavat tuohon Mooseksen lakiin kymmenyksistä, joka löytyy:
5 Moos 14:
22 Kaikesta kylvösi sadosta, joka kasvaa pellollasi, anna joka vuosi kymmenykset,
23 ja syö ne Herran, sinun Jumalasi, edessä, siinä paikassa, jonka hän valitsee nimensä asuinsijaksi: kymmenykset jyvistäsi, viinistäsi ja öljystäsi, niin myös raavaittesi ja lampaittesi esikoiset, että oppisit pelkäämään Herraa, sinun Jumalaasi, kaikkena elinaikanasi.
24 Mutta jos tie on sinulle liian pitkä, niin ettet voi kantaa kannettavaasi, koska se paikka, jonka Herra, sinun Jumalasi, on valinnut asettaakseen siihen nimensä, on sinulle liian kaukana, -sillä Herra, sinun Jumalasi on sinua siunaava-
25 niin muuta se rahaksi, pane raha kääröön, ota käteesi ja mene siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee,
26 ja osta sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi.
27 Äläkä jätä osattomaksi leeviläistä, joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella, sillä hänellä ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun rinnallasi.
28 Joka kolmas vuosi tuo kaikki kymmenykset sinä vuonna saamastasi sadosta ja pane ne talteen porttiesi sisäpuolelle.
29 Ja sitten tulkoon leeviläinen, jolla ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun rinnallasi, niin myös muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat sinun porttiesi sisäpuolella, ja he syökööt ja tulkoot ravituiksi, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikissa kättesi töissä, joita teet."

Tähän lakiin Malakia vetoaa, kun hän puhuu kymmenyksistä ja tähän lakiin Mooseksen kirjassa vedotaan usein.

Kun luet huolella tuon Mooseksen lain kymmenyksistä, joka oli säädetty Israelin kansalle, niin ymmärrät, että tuota säädöstä ei ole tuotu nykyseurakuntiin ( ei ole mahdollista tuoda), vaan ihan oma kymmenyslaki (jota Raamatussa ei ole), ja siihen vedotaan ja niin vetoaa tämän kirjan kirjoittajakin Bierman. Jälleen hän myös varoittaa seurauksista.

Hän ei tuo esille Uuden Testamentin ohjeita antamisesta, jotka ovat aika selkeitä. Kymmenysoppi (Tooran, eikä itse tehty) ei kuulu uuden liiton seurakunnalle, mutta antaminen kyllä, jotta evankeliumia voidaan viedä kaikkeen maailmaan ja auttaa niitä uskon sisaria ja veljiä, jotka ovat tarpeessa.
2. Kor. 9:7
Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa
1. Tess. 3:12
Ja teille Herra antakoon yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niinkuin meilläkin on teitä kohtaan,
Room. 12:8
jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten
Luuk. 12:33
Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele

Mutta meidän antamisemme ei saa perustua lakiin ja siihen, että odotamme saavamme Jumalalta jotain takaisin antamisemme tähden. Meidän palkanmaksu päivämme on vasta perillä.
Meidän on aina pidettävä mielessämme, että Jumala on Kristuksessa antanut meille mittaamattoman arvokkaan perinnön ja kaikki elämämme siunaukset on jo meille annettu Kristuksen täydellisessä sovitustyössä, olemme Jumalan rakkaita ja hyväksyttyjä Kristuksen tähden. Mitään siunauksia ei voi saada Kristuksen täydellisen työn ulkopuolelta, kaikki siunaukset ovat Jumalan lahjaa Kristuksessa, ei meidän tekojemme tähden. Jumalan lapseus ei ole orjuutta, vaan palvelemista rakkaudesta käsin.

Köyhille antamisestakin hän puhuu ja tuo siinäkin esille Tooran säädöksen. Ylijäämän saa antaa köyhille: ’Jos annat parastasi köyhille, korotat köyhyyttä. Jos annat parastasi Sanan palvelijalle, korotat Jahven Sanaa!’ Bierman



27.5.2018 klo 19:20:34
Raimo kirjoittaa

Kultaa
Kirjoittaja vakuuttaa, että luopumalla kaikista vääristä kristillisistä hapatuksista ja palaamalla Tooran noudattamiseen, Pyhä Henki voi avata aivan uusia ulottuvuuksia armolahjojen käyttöön ja herätyksen alkamiseksi kaikkialla maailmassa.

Tässä yksi todistus siitä, mitä voi seurata, kun kristityt uskovat ja seurakunnat luopuvat antikristillisistä perinteistä ja palaavat Raamatulliseen juutalaiseen perinteeseen:
Kirjan sivu 75
’On kuin ihmiset olisivat löytäneet kauan etsimäänsä kultaa, tosin tämä kulta on Hänen läsnäolonsa puhdistamaa! Ja tämän vahvistukseksi olemme monissa kokouksissamme löytäneet kultapölyä kaikkialta alttarilla ja monesti myös sitä on ihmisten kasvoissa, käsissä, vaatteissa jne. Tämä on lopun ajan merkki, joka kutsuu seurakuntaa Jumalan kirkkauteen! Ostamaan tulessa puhdistettua kultaa!’ näin siis Bierman

Käytännön sovelluksia Tooran lakien, säädösten ja määräysten noudattamiseen

Kirja antaa paljon ohjeita siitä, miten tulee sitten vaeltaa niin, että Toora tulee elämässä käytäntöön ja en ala noita asioita käymään läpi, niissä on toki paljon hyvääkin opetusta. Varsin huolellisesti hän opastaa kaikessa juutalaisten Raamatullisten juhlien noudattamisessa ja menoissa, sapatin vietossa ja monissa asioissa.

Bierman vetoaa myös määräykseen naisten kuukautisista, ettei silloin saanut 7 päivään harjoittaa yhdyntää.

Bierman antaa sapatin vietosta ainakin yhden myönnytyksen, tulen teko ja ruuan lämmittäminen on sallittua, koska nykyaikana se ei vie paljon aikaa. Sähköä saa siis sapattinakin käyttää. Millä valtuuksilla hän tuon poikkeuksen sallii – herää kysymys?

Siitä Biermanin opetuksesta, että Mooseksen lain mukaan pitää syödä vain puhtaita eläimiä, voi sitten olla toistakin mieltä. Muutama Raamatun kohta siitä, mitä Jeesus oli mieltä ja mitä Paavali oli mieltä. Jeesus vapautti meidät tässäkin kohtaa Tooran säädöksistä eli niistä Jumalan määräyksistä, joita Jumala antoi Israelin kansalle.
Luuk. 10:7
Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.
Luuk. 10:8
Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,
1. Kor. 10:25
Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden,
1. Kor. 10:27
Jos joku, joka ei usko, kutsuu teitä ja te tahdotte mennä hänen luokseen, niin syökää kaikkea, mitä eteenne pannaan, kyselemättä mitään omantunnon tähden

Näissä kohden olkoon jokaisella oikeus tehdä omia valintoja sen mukaan kuin hyväksi näkee, mutta orjuuttavat ehdottomat Tooran säädökset ovat aika ahdistavia ja vaarana on pelko, että jotain kamalaa tapahtuu, ellet noudata Tooran säädöksiä – se on ahdistavaa uskoa, ei vapautta Kristuksessa!

Kirjoittaja pyytää vaeltamaan Pyhien käskyjen tietä ja hän ei malta olla tuomatta esiin niitä Mooseksen lain kohtia kirouksesta ja siunauksesta, joka liittyy Tooran noudattamiseen.

Kirjoittaja tuo valtavasti esiin määräyksiä, sääntöjä ja ehtoja, miten pitää noudattaa Tooraa, jotta olisi oikea Kristuksen seuraaja. Kuinka moni lukija jaksaa käydä kaikki asiat Raamatusta läpi ja erottaa oikean ja väärän opetuksen. Moni joutuu ahdistavaan lainkuuliaisuuteen peljätessään, onko hän jättänyt jotain noudattamatta. Samoin moni voi vaikeuksia, sairauksia ja muita elämään kuuluvia asioita kohdatessaan joutua hirveään syyllisyyteen siitä, että mitä hän jätti tekemättä tai teki väärin, kun häntä kaikki nämä vaikeudet kohtasivat. Moni voi joutua uskon kriisiin, kun hän pyrkii ehdottomasti noudattamaan kaikkea sitä, mitä Biermanin kirja opettaa ja silti hänen elämäänsä tulee monenlaisia pettymyksiä, sairauksia, vaikeuksia, epäonnistumisia. Moni voi silloin kysellä, eikö tämä olekaan totta. Kristuksessa ei ole kirouksia, hän poisti kaikki lain kiroukset omiensa elämästä, mutta tässä ajassa elämme synnin turmelemassa maassa, jossa monet asiat, sairaudet ja vastoinkäymiset kohtaavat myös Jumalan omia, mutta se ei ole kirousta meidän teoistamme tai tekemättä jättämisistämme. Syntielämällä on toki seurauksensa tänäkin päivänä.



27.5.2018 klo 19:19:14
Raimo kirjoittaa

Israelilaiset Raamatulliset juhlat

Kirjoittaja kovasti vakuuttaa, että nuo juhlat ja (sapatinkin) Jumala asetti jo Raamatun alussa:

1 Moos 1:
14 Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia,

Minun on mahdoton näillä silmillä ja tällä ymmärryksellä nähdä tässä sapatin asettaminen, juutalainen pääsiäinen, happamattoman leivän juhla, ensihedelmien juhla, shavuot, pasuunat, suuri sovituspäivä, lehtimajanjuhla jne. Juutalainen sapatti alkaa perjantai-illasta ja jatkuu lauantai-iltaan. Se on yksi tärkeimmistä kuuliaisuuden osoituksista Biermanin mukaan.

Juutalaisista Raamatullisista juhlista on sanottava sen verran, että kenelle ne oli tarkoitettu, minkä muistoksi asetettu ja miksi. Kun lukija vastaa itse Raamatusta näihin kysymyksiin, niin hän ymmärtää, että pakanoille noiden juhlien alkuperäinen sisältö on täysin vieras, hänen kansansa ei ole kokenut noita asioita, mihin nuo juutalaisten juhlat liittyvät. 3 Moos 23

Mutta Raamattu on kokonaisuudessa tarkoitettu meidän kasvattamiseksemme Kristukseen ja meidän pitäisikin kaikkialla Raamatussa nähdä Kristus.

Kirjoittaja antaa myös selkeästi lukijan ymmärtää, että ellei hän luovu kristillisistä tavoistaan ja palaa Israelin kansalle Toorassa määrättyihin juhla-aikoihin ja tapoihin, hän joutuu kaikkiin kirouksiin, joita Toorassa luvataan synnintekijöille. Varsin orjuuttavaa ja minusta erittäin haavoittavaa luettavaa. Uskovaa yritetään viedä Kristuksen luota takaisin lain tekoihin ikään kuin niissä olisi jotain enemmän, kuin Kristus antaa.

Gal. 3:10
Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee".
Gal. 3:13
Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme-sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" –

Tässä kohtaa Raamatun sana on täydellisesti vapauttava Kristuksessa meidät lain kirouksista, me emme siis joudu kantamaan elämässämme lain kirouksia, koska Kristus kantoi ne meidän puolestamme ristillä.

Olemme siis siunattuja, Kristus on meidän siunauksemme lähde ja kaiken hyvän lähde ja antaja, mistään muualta emme myöskään voi saada mitään siunauksia. Eikä mitään lain kirouksia enää ole.

Juutalaisille noilla Raamatun juhlilla on oma tärkeä merkityksensä, mutta yksikään juutalainenkaan ei voi niiden kautta pelastua, heidänkin ainoa pelastajansa on Kristus.

Vietämme sitten mitä juhlia hyvänsä, niiden keskipisteeksi pitäisi tulla Kristus. Nythän niissä Israelissa vietetyissä juhlissa Kristus ei ole noiden juhlien keskipiste. Kyllä moni pakana viettää joulua ja pääsiäistä unohtaen Kristuksen – tässä voisi kyllä tehdä todella parannusta ja viipyä siinä ristin juurella.

Kyllä synnistäkin julistetaan ja että siitä on tehtävä parannus. Se on oikeata julistusta kyllä. Moraalittomuudesta hän varoittaa ja ne varoitukset ovat oikeita ja hyviä. Kyllä meidät on kutsuttu Kristuksen seuraajiksi tosielämässä, niin että lähimmäisemme voisivat nähdä meissä jotakin siitä Kristuksen rakkaudesta, jota hän osoitti aina kuolemaan asti.



27.5.2018 klo 19:17:53
Raimo kirjoittaa

Tämä uusi liitto Kristuksessa on siis uusi liitto ja vanha lakiliitto kumottiin, koska sen tehtävä oli tuoda ihmisen syntisyys Jumalan edessä jokaiselle tietoon ja julki ja tuo vanha liitto näytti koko ajan Jumalan pelastussuunnitelmaa kohti ja tuo pelastussuunnitelma oli Kristus ja hänen sovitusuhrinsa, joka kerta kaikkiaan sovitti jokaisen ihmisen synnit Golgatan ristillä. Jokainen Kristuksen tykö tuleva saa syntinsä anteeksi ja uudestisyntyy Jumalan lapseuteen, joka ei ole ahdistavaa lain pykälien noudattamista, vaan Kristuksen rakkauden kautta tulevaa lähimmäisen rakkautta toisiamme kohtaan. Kristus siis täytti tuon vanhan liiton lupaukset, että Jumala on kertakaikkisella uhrilla sovittava jokaisen synnit. Tähän Kristuksen sovitustyöhän kaikki vanhan liiton pyhät katsoivat ja uskoivat, että Jumala heidät tulee pelastamaan ja sovittamaan, he eivät voi itse omilla teoillaan itseänsä pelastaa. Lain kirjaimellinen noudattaminen ei siis tuonut pelastusta:
Matt. 23:33 (lue koko luku)
Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?
He hylkäsivät tuon pelastajan, johon Toora viittasi ja näin he hylkäsivät sen pelastuksen, johon Jumala oli jo kaikella heitä valmistanut, kun he uhrasivat ja noudattivat Tooraa nähdäkseen Kristuksen, joka on tuleva pelastuksen tuojana maailmaan.

Parannuksen teko?
Kirjoittaja kertoo, kuinka tuo Rooman keisari muutti ajat ja lait ja ottaa jakeen Raamatusta Dan 7:25. Hän täysin huoletta ottaa jakeen, joka koskee lopun aikojen antikristuksen valtaa – ajattelematta lainkaan, ettei tuo jae sovi keisari Konstantinukseen, joka oli Rooman keisari vuosina 306 – 337.
Sapatti siirrettiin sunnuntaille, kristityt alkoivat viettää joulua ja pääsiäistä, jotka hänen mukaansa tulivat pakanallisista juhlista. Samoin keisari sai aikaan sen, etteivät kristityt enää viettäneet juutalaisia Raamatun mukaisia juhlia.
Parannuksen teko tarkoittaa sitä kirjoittajan mielestä, että kristitty, joka hylkää sapatin ja juutalaiset juhlat ja viettää joulua tai pitkäperjantaita tai pääsiäistä kristillisen perinteen mukaan, tekee syntiä ja on antimessiaanisessa hengessä. Tuosta pitää kirjoittajan mukaan kaikesta tehdä parannus.
Kirjoittajan mukaan sapatti on asetettu jo Raamatun alussa, kun Jumala lepäsi 7 päivänä. Nikean kirkolliskokous muutti tuon käytännön kirjoittajan mukaan, niin että kristityt alkoivat viettää lepopäivää viikon ensimmäisenä päivänä. En ota tuohon kantaa, mutta viikon ensimmäisestä päivästä ja sapatista voisi joitain Raamatun kohtia ottaa esille.
Room. 14:5
Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
1. Kor. 16:2
Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.
Ap. t. 20:7
Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka
Ap. t. 2:46
Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella
Gal 4:
9 Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla?
10 Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista.
11 Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt

Lisäksi voisi kysyä, mitä ihminen teki ensimmäisenä päivänä, kun hänet oli luotu? Eikö hän viettänyt tuon ensimmäisen päivän Jumalan kanssa paratiisissa, jolloin Jumala selvitti hänelle hänen identiteettinsä, tarkoituksensa ja tehtävänsä. Voisi kysyä myös vietettiinkö sapattia Adamista Moosekseen asti, vai asetettiinko tuo sapatti vasta Mooseksen aikana ja minkä muistoksi se asetettiin ja kenelle?
5 Moos 5:
13 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
14 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi, sinun härkäsi, aasisi tai muu juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä niinkuin sinäkin.
15 Ja muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän



27.5.2018 klo 19:16:28
Raimo kirjoittaa

Vanha liitto ja Uusi liitto (Armo ja Laki)

Kirjoittaja ilmeisesti tarkoituksellisesti hylkää Roomalaiskirjeen opetuksen, Galatalaiskirjeen opetuksen ja Hebrealaiskirjeen opetuksen ja Jeesuksen omat kovat sanat kirjanoppineille ja fariseuksille, jotka olivat äärimmäisen tarkkoja Tooran noudattamisessaan, miksi? Minä en tiedä.

Hän on sitä mieltä, että Uusi Liitto on sitä, että Kristus kirjoittaa Tooran lain ihmisen sydämeen ja mieleen ja Tooraa pitää alkaa kirjaimellisesti noudattamaan. Hän tosin sitten opettaa kirjassaan paljonkin joistakin Tooran laeista ja kuinka niitä on noudatettava. Käydään vähän tätä Uusi Liito ja Vanha Liitto asiaa läpi. Otetaan nyt esille niitä Raamatun kohtia, jotka kirjan kirjoittaja on jostakin syystä halunnut jättää pois.
Luuk. 22:20
Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan
Tämä uusi liitto oli jo luvattu Vanhassa Testamentissa:
Jer. 31:31
Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton;
Mitä tämä Uusi Liitto sitten tarkoitti?
Heb 7:
11 Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan?
12 Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos.
13 Sillä se, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut.
14 Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut.
15 Ja tämä käy vielä paljoa selvemmäksi, kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen,
16 joka ei ole siksi tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta.
17 Sillä hänestä todistetaan: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan".
18 Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön
19 -sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi-mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa.
20 Ja niinkuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista-nuo taas ovat papeiksi tulleet ilman heistä vannottua valaa,
21 mutta tämä hänestä vannotulla valalla, sen asettamana, joka hänelle sanoi: "Herra on vannonut eikä ole katuva: 'Sinä olet pappi iankaikkisesti'" -
22 niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.
Heb 8:
6 Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.
7 Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle.
8 Sillä moittien heitä hän sanoo: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton,
9 en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra
Heb 9:
14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!
15 Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön
24 Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.
25 Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niinkuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkeinpyhimpään, vierasta verta mukanaan,
26 sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.
27 Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio,
28 samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat
Kol 2:
14 ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin



27.5.2018 klo 19:14:54
Raimo kirjoittaa

Kristus on se ’öljypuu’, johon me pakanoista uskoon tulleet oksastetaan ja johon juutalaisuudesta uskoon tulleet oksastetaan. Meitä käsketään pysymään todellisessa viinipuussa, Kristuksessa, meitä ei käsketä liittymään Israeliin!
Kirjoittaja siis sekoittaa asiat. Raamattu ei käske meitä tulemaan juutalaisiksi ja noudattamaan juutalaisia Raamatullisia perinteitä, vaan seuraamaan Kristusta ja hänen rakkautensa käskyä. Samoin juutalaisten ei tarvitse tulla pakanakristityn kaltaiseksi, niin että hän hylkäisi juutalaiset perinteensä tultuaan uskoon Jeesuksen Kristukseen, nuo juutalaiset perinteet saavat vain täysin uuden merkityksen, niihin tulee sisällöksi Kristus. Me voimme kunnioittaa Kristuksessa uskoon tulleiden juutalaisten juhlia, ne ovat ja kuuluvat Israelin kansan identiteettiin, mutta meille ei juutalaisille, niillä ei ole samaa merkitystä, vaikka ne toki muistuttavat meitä Jumalan ihmeellisestä johdatuksesta Israelin kansan vaiheissa.

Tämä tulee ilmi myös siitä ankarasta riidasta, johon alkuseurakunta joutui, kun pakanatkin ottivat Kristuksen pelastajana vastaan. Apostolit miettivät ja pohtivat asiaa, pitääkö pakanoiden noudattaa juutalaisia perinteita ja tapoja ja Tooran määräyksiä vai ei! He tulivat seuraavaan johtopäätökseen:
Apt 15:
5 Mutta fariseusten lahkosta nousivat muutamat, jotka olivat tulleet uskoon, ja sanoivat: "Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia".
6 Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa.
7 Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun suustani saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon.
8 Ja Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoinkuin meillekin.
9 eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla.
10 Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa?
11 Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samalla tapaa kuin hekin."
28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:
29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"

En tiedä, miksi kirjoittaja ei halua ottaa tätä kohtaa esille, vaan haluaa voimakkaasti painottaa, että Toora on ehdoton määräys myös pakana kristityille. Jättääkö hän tahallaan aina nämä kohdat Raamatustaan tuomatta esiin, jotka murentavat hänen oppinsa perustan, en tiedä, miksi hän niin tekee! Apostolit, jotka olivat kaikki juutalaisia eli oikeita Israelilaisia syntyperänsä perusteella, totesivat, ettei Tooran noudattaminen kuulunut pakanuudesta (= muut kuin syntyperäiset juutalaiset) kääntyneille kristityille.
Jeesuksen rakkauden käsky toki kuului, sitähän he toki opettivat kaikkialla, koska olivat olleet Jeesuksen opetuslapsina.
Matt 22:
36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."

Matt 7:
12 Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.



27.5.2018 klo 19:13:11
Raimo kirjoittaa

Hän myös ottaa esille, että Jumalan nimi on väärennetty ja Jeesuksen nimi on väärennetty. Kirjoittajan mukaan Jeesus nimi viittaa Zeukseen. Todellisuus on tietysti toinen, Jeesus nimi tuli käyttöön silloin, kun juutalaiset rabbit käänsivät hebreankielisen Vanhan Testamentin kreikan kielelle. Tähän löytyy netistä lisätietoa, joten tässä ei siitä sen enempää. Sen lisäksi hän voimakkaasti painottaa, että Toora, joka hänen mukaansa on viisi Mooseksen kirjaa ja kaikki muut Raamatun kirjoitukset, jossa viitataan Tooraan, on voimassa tänä päivänä kokonaisuudessaan, ja hän ottaa esille muutamia Raamatun paikkoja mm. Aabrahamin 1 Moos 26:5.
Tässä ja muissa yhteyksissä hän unohtaa otta esille Roomalaiskirjeen, Galatalaiskirjeen ja Hebrealaiskirjeen.
Room 4: (lue se kokonaisuudessaan)
3 Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".
Heb 11: (lue koko luku)
8 Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.
9 Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä;
10 sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala

Kirjoittaja vetoaa Aabrahamiin, että Aabraham tuli kelvolliseksi ’Tooran’ noudattamisen kautta. Tämän Raamattu selkeästi kieltää. Vain usko pelastaa kaikki Vanhan Liiton pyhät ja Uuden liiton pyhät.
Ap. t. 4:12
Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." Tuo nimi on Jeesus Kristus, meidän syntiemme sovittaja.
Lue myös Heb 11 luku uskosta.

Tultava juutalaiseksi?

Kirjan ensimmäisessä luvussa kirjoittaja puhuu voimakkaasti siitä, että Kristukseen (Yeshua) uskovan on palattava Raamatun juutalaiseen kulttuuriin ja hän vetoaa siihen, että Israel on jalo öljypuu, johon pakanakristittyjen on tultava, voidakseen olla Jumalalle kelvollisia ja luovuttava kaikista pakanallisista kristikunnan tavoista. Raamattu tosin sanoo kyllä Israelia öljypuuksikin ja viinipuuksi, mutta mitä Kristus itse sanoo, mihin meidän tulee liittyä?
Joh 15:
1 "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri.
2 Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.
3 Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.
4 Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.
5 Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.
6 Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat
Entä Room 11:
17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,
18 niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.
19 Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut oksastettaisiin".
20 Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää.
21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan.
22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.
23 Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.
24 Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa



27.5.2018 klo 19:10:59
Raimo kirjoittaa

Galatalaisten hapatus leviää myös Suomessa
Tutkielma kirjasta nimeltä: Öljypuuhun oksastettuna
Kirjoittaja: Dominiquae Bierman (piispa Kad-esh MAP liikkeessä)

Kirjan ydinsanoma perustuu Matt 5:17-19
….Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut. …..

Mutta hän ei tuo esille Jeesuksen sanoja:
Joh. 5:39
Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta

Vanhan Testamentin kirjoitukset siis viittaavat Kristukseen, jossa hyvin moni Vanhan Testamentin kirjoitus ja profetia jo on toteutunut. Kristus on siis Raamatun keskipiste, Kristukseen viittaa kaikki Vanhan Testamentin kirjoitukset ja Uusi Testamentti kertoo, miten ne toteutuivat Kristuksessa ja mikä on Jumalan iankaikkinen pelastussuunnitelma ja sen lopullinen täytäntöön pano. Kristus on tässä kirjassakin pelastaja ja uskon perusta, perusta on siis oikea, miten sille perustalle on rakennettu, siitä tämä tutkielma kertoo ja siitä erityisesti Uusi Testamentti on monessa kohtaa eri mieltä.

Johdannossa ja liitteessä, johon hän johdannossa viittaa, hän puhuu laajasti kristikunnan harhautumisesta ja ottaa esille Rooman keisari Konstantinuksen, joka vapautti kristinuskon ja kutsui kokoon Nikean kirkolliskokouksen. Hän puhuu tuosta kokouksesta. Hän viittaa Rooman keisarikuntaan Danielin kirjan 4 pedon valtakuntana ja tuo keisari Konstantinus, joka vapautti kristinuskon Rooman valtakunnassa, hän oli kirjoittajan mukaan antikristuksen tyyppi. Hän kirjoittaa, että kirkko ja koko kristikunta, joka toimii kirkon tavalla, on korvausteologian harhassa, joka on antimessiaan henki. Hänen mukaansa, jokainen joka toimii kristillisellä ’korvausteologian’ tavalla eli viettää pakanallisia joulujuhlia, pakanallisia pääsiäisjuhlia jne, elää siis synnissä ja siitä kaikesta on tehtävä parannus. On palattava sapatin ja Raamatullisten Tooran juhlien viettämiseen ja palattava Tooran kuuliaisuuteen.

Bierman käyttää sanaa korvausteologia hyvin laajassa merkityksessä. Yleisessä merkityksessä korvausteologia sanaa on käytetty sen opin nimityksenä, joka syntyi aikanaan siitä harhasta, että Kristuksen seurakunta on tullut korvaamaan Israelin kansan ja omistamaan ne lupaukset, jotka Israelille Vanhassa Testamentissa luvataan. No tätä voi jonkin verran esiintyä nykyisinkin, mutta pääosin kirkot ja seurakunnat luopuivat tuosta harhasta, kun Israelin nykyvaltio syntyi 1947. Israelille Jumalan lupaukset ovat edelleen voimassa ja tulevat toteutumaan luvatulla tavalla, mutta pelastus tulee yksin Kristuksen kautta niin juutalaisille kuin pakanoillekin (=ei juutalaisille). Israelia koskevat Jumalan lupaukset ovat siis edelleen voimassa, meidän tehtävämme kristittyinä on rukoilla Israelin puolesta, että Kristus saisi tulla todellisuudeksi monelle tuon kansan jäsenelle. Siinä kirjoittaja on ihan oikeassa.

Mitä tuo Keisari Konstantinus sitten teki? Enää ei syötetty kristittyjä leijonille, eikä säälimättä tapettu tai ristiinnaulittu. Kristuksen seuraajat saivat vapauden palvella Kristusta. Lisäksi hän vaikutti siihen, että ns. areiolaisuus, joka kielsi Kristuksen jumaluuden, tuomittiin harhaopiksi.
Varsinaisesti joulu tuli nykymuodossaan kristilliseksi juhlaksi vasta myöhemmin, jolla haluttiin korvata nuo varsinkin Saksassa olevat pakanalliset juhlat.
’Vähitellen 25. joulukuuta sai kannatusta, kunnes vuonna 529 siitä tuli yleinen juhlapäivä. Konstantinopolista käsin hallinnut kristitty keisari Justinianus kielsi tuolloin kaiken työn ja kaupanteon’ Marko Grönroos
Pääsiäinen vakiintui jo kristilliseksi juhlaksi 100 luvulla Kristuksen kärsimyksen ja ylösnousemuksen juhlana, mutta sen paikka kalenterissa yhdeksi yhtenäiseksi kristikunnan juhlaksi päätettiin vasta Nikean kirkolliskokouksessa.
Kristikunnan keskuudessa joulu ja pääsiäinen eivät ole siis pakanallista alkuperää, vaan niille on alusta asti määritelty Kristukseen liittyvä sisältö! Bierman väittää kristikunnan joulun ja pääsiäisen vieton tulevan pakanallisista juhlista ja on siinä suhteessa täysin väärässä.





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin