Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Carter Conlon: Älä pelkää

Carter Conlon

Älä pelkää

KKJMK, 2013

 

Useimmat pelkäävät kuolemaa, mutta paljon on myös niitä, jotka pelkäävät elämää. Ja pelkoihin löytyy paljon aiheita: Menetänkö työpaikkani? Kestääkö terveyteni? Kykenenkö huolehtimaan perheestäni? Mikä on seuraava luonnonkatastrofi?  Miten pystyn pitämään yllä julkisivuni, jonka taakse olen vuosien varrella piilottanut epäonnistumisiani, heikkouksiani ja lankeemuksiani?

 

Pelko ja epävarmuus ovat useimpien elämässä läsnä kaiken aikaa. Ei tarvitse kuin seurata päivittäistä uutisvirtaa, niin uusia pelon ja epävarmuuden aiheita löytyy lisää. Jos yhden saa heitettyä ikkunasta ulos, niin seuraava jo ovesta kurkistelee.

 

”Tarjolla on mahdollisuus peloista vapautumiseen”, vakuuttaa kirjassaan David Wilkersonin työn jatkaja ja New Yorkin Time Square seurakunnan johtava pastori Carter Conlon. Hän käsittelee aihetta sekä pelokkaan kristityn että pelkojen kahlitseman kristillisen seurakunnan näkökulmista. Pelko lamauttaa molemmat. Siksi Jumalalla on kummallekin tarjolla keinot peloista vapautumiseen.

 

Carter Conlon on juuri oikea mies kirjoittamaan pelosta. Nuoruudessa häntä vaivasivat erittäin vakavat paniikkihäiriöt. Myös poliisin työssä pelot olivat hänen kimpussaan, mutta vähitellen hän löysi Jumalan lupaukset ja oppi luottamaan niihin. Se vapautti hänet vähävähältä pelkojen kuristavasta otteesta. Viimein hänestä tuli pastori, jolla on kanttia opettaa peloista Jumalan avulla vapautumisesta.

 

Kirjassa varoitetaan seurakunnista, jotka ovat julistuksessaan hylänneet Jeesuksen ristin. Kaiken puhutun tarkoituksena on saada ihmiset tuntemaan olonsa paremmaksi. Ei ole ristiä eikä parannuksentekoa, ei kääntymistä synnistä, ei Jumalan Sanan nälkää. Tällainen julistus vie umpikujaan sekä seurakunnan että sen opetuksen vastaanottaneet. Tuloksena voi olla harhakuva Jumalan valtakunnasta mutta ei Kristuksen seurakuntaa.

 

Raamatussa ei sanota, että täydellinen parannuksenteko karkottaa pelon. Parannuksenteko on tietenkin hyvää ja tarpeellista, mutta Raamatussa sanotaan, ”Täydellinen rakkaus karkottaa pelon” (1.Joh.4:18). Kun me todella ymmärrämme, miten paljon Jumala meitä rakastaa ja sallimme tuon rakkauden ilmetä rakkautena toisia ihmisiä kohtaan, kaikki pelot huomisesta häviävät.

 

Kirjassa käytetään useissa kohdissa esimerkkinä Davidin ja Goljatin kohtaamista kahden armeijan välisessä laaksossa:

 

Carter Conlon sanoo, että nyt on aika nousta. On tehtävä tietoinen valinta. Me voimme istua mäen rinteellä lopun elämäämme kuuntelemassa tuomitsijamme ääntä huonoudestamme ja heikkoudestamme. Me voimme jopa jatkaa raamattutunneilla käymistämme, opiskella asioita Jumalasta ja kiillottaa haarniskaamme, kunnes näemme siitä oman kuvamme.

 

Tai siten voimme nousta ja tunnistaa elämässämme olevan vastuksen tarkoituksen. Voimme päättää uskoa, että kääntyessämme Jumalan puoleen Hän antaa meille rohkeutta kohdata vihollisemme ja voittaa ne. Vaikka meillä ei olisi enempää kuin vain yksi lupaus Jumalan Sanasta, on aika nousta, laskeutua alas laaksoon kohtaamaan jättiläisemme ja sanoa: ”Et sinä minua uhmaa vaan Jumalaa, joka loi tämän maailmankaikkeuden. Sinä uhmaat Jumalaa, joka osti minut verellään 2000 vuotta sitten!”  



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin