Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Bill Hybels: Pyhä tyytymättömyys

Bill Hybels

Pyhä tyytymättömyys - Virtaa valintoihin, nostetta näkemyksiin

Päivä (2007)

 

Bill Hybelsin kirja ”Pyhä tyytymättömyys - Virtaa valintoihin, nostetta näkemyksiin” haluaa innostaa lukijansa ottamaan todesta Efesolaiskirjeen toisen luvun kymmenennen jakeen: ”olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.”

 

Bill Hybels kertoo ihmisistä, jotka ovat kohdanneet nälkää näkeviä lapsia, vääryyden uhreja tai sorrettuja ja kokeneet tuona hetkenä ”turhautumistulistumisen”, ”pyhän tyytymättömyyden”, joka on saanut heidät ryhtymään toimintaan asioiden saamiseksi paremmalle tolalle. He ovat olleet kuin sarjakuvan leppoisa Kippari-Kalle, joka vääryyttä kohdatessaan toteaa: ”Nyt saa riittää, ei tippaakaan enempää!”

 

Pyhä tyytymättömyys on johtanut toimintaan ja Efesolaiskirjeen mainitsemiin hyviin tekoihin, joihin Jumala on meistä jokaisen tarkoittanut.

 

Esimerkkien jälkeen Bill Hybels kysyy: ”Mitä sinä et voi sietää? Mikä on se asia, joka aiheuttaa sinussa ”turhautumistulistumisen ja pyhää tyytymättömyyttä?”

 

Kirja ”Pyhä tyytymättömyys” on kirjoitettu hauskasti ja kuin vierellä kulkevalle ystävälle jutellen. Silti sen sanoma on täyttä asiaa ja vakavaa sellaista. Kuten Efesolaiskirjeen jae kertoo, ei todellakaan ole tarkoitus, että me Jeesukseen kalliisti lunastamat vain köllöttelisimme täällä joutilaina odotellen Taivaaseen pääsyä. Tunnistakaamme siis oma ”pyhä tyytymättömyytemme” ja ryhtykäämme töihin. Jo omasta seurakunnastamme löytynee kohteita ja tarpeita enemmän kuin tarpeeksi!



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

1.6.2009 klo 14:39:26
Marita Rautio kirjoittaa

Tämä kirja on manifesti ja kutsu toimimaan uskoville, jotka tyytyvät passiivisina kuluttamaan kirkkojensa penkkejä. Sanoman perille meno tosin toimisi paremmin suullisesti suorassa kontaktissa kuulijoihin. Amerikkalainen tyyli, joka vääntää jokaisen asian rautalangasta eikä jätä lukijan oman ajatustyön (tai Pyhän Hengen tulkinnan?) varaan juuri mitään, ärsyttää aina vain enemmän.
Kirjaan tarttuvat varmasti ne, jotka jo ovat heränneet "pyhään tyytymättömyyteen", kun taas ne, joille kirjan sanoma varsinaisesti kuuluisi, vain kääntävät tyytyväisinä kylkeään...





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin