Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23
EtusivuReijon blogiViikon tarinatHYVIÄ KRISTILLISIÄ KIRJOJAAIKAJÄRJESTYKSESSÄAAKKOSJÄRJESTYKSESSÄMiten löydän itselleni juuri sopivan kirjan?Millaista kirjaa voi sanoa kristilliseksi kirjaksi?Kristilliset kustantajatTV7 Kirja ohjelma vuosina 2006-2011Ville Auvinen 11.6.2011Valtter Luoto 21.5.2011Petri Ylenius 14.5.2011Jouko Jääskeläinen 23.4.Sanna Siltala 16.4.2011Pasi Turunen 26.3.Saara Kinnunen 19.3.Helena Lintinen 26.2.2011Antti Laato 19.2.2011Vesa Ollilainen 29.1.Erkki O. Auranen 22.1.2011Juha Marin 1.1.2011Lea Kranz 25.12.2010Pekka Harne 4.12.2010Heikki Linnavirta 27.11.2010Petri Mäkilä 6.11.2010Ilkka Puhakka 30.10.2010Johanna ja Juha Tanska 9.10.2010Hanna Ekola 2.10.2010Teuvo V. Riikonen 11.9.10Ari Puonti 4.9.2010Seppo Jokinen ja Leena Lehtinen 14.8. Salme Blomster 7.8.2010Valtter Luoto 20.6.2010Lauri Thurén 6.6.2010Riku Rinne 2.5.2010Tapio Puolimatka 25.4.10Hanna Ranssi-Matikainen 4.4.10Tommy Hellsten 28.3.2010Pekka Simojoki 28.2.2010Petri Välimäki 21.2.2010Eeva-Liisa Heroja 24.1.2010Riitta Lemmetyinen 17.1.2010Anna-Liisa Valtavaara 20.12.2009Valtter Luoto 13.12.2009Johanna Välimäki 22.11.2009Martti Falck 15.11.2009Sakari Orava 25.10.2009Eero Pokela 18.10.2009Pekka Sartola 27.9.2009Raimo Mäkelä 20.9.2009Hannu Vuorinen 23.8.2009Jaakko Heinimäki 16.8.09Mailis Janatuinen 21.6.09John Vikström 31.5.Jouko Ruohomäki 24.5.09Siiri Tuomi-Turtiainen 3.5.Pekka Eskelinen 26.4.09Tapani Suonto 5.4.09Leif Nummela 29.3.09Ahti Hirvonen 8.3.09Seppo S. Kosonen 1.3.09Ilkka Puhakka 8.2.09Eero Huovinen 1.2.09Pirkko Jalovaara 11.1.09Seppo Löytty 4.1.2009Teuvo Riikonen ja Thorleif Johansson 14.12.08Eero Junkkaala 7.12.2008Päivi Niemi 16.11.2008Tommy Hellsten 9.11.2008Pekka Sartola 19.10.08Merja Pitkänen 12.10.08Pekka Hämäläinen 21.9.Salme Blomster 14.9.08Pertti Repo 24.8.2008Maarit ja Timo Aro-Heinilä 17.8.2008Yrjö Sariola 27.7.2008Helena Rinne 20.7.2008Boris Salo 13.7.2008Tapio Puolimatka 6.7.08Martti Kallionpää 29.6.08Hanna Ekola 8.6.2008Kalevi Lehtinen, 1.6.2008Yrjö Sariola 11.5.2008Matti Vuolanne 4.5.2008Leena Kaartinen 13.4.08Markku Koivisto 6.4.2008Helena Rinne 16.3.2008Boris Salo 9.3.2008Tapio Puolimatka 17.2.08Kirsi Rostamo 10.2.2008Anna-Liisa Valtavaara 20.1.2008Martti Kallionpää 13.1.08Mirja ja Martti Ojares 23.12.2007Seppo Laakso 16.12.2007Erkki Ranta 25.11.2007Arto Antturi 18.11.2007Klaus Korhonen 28.10.07Riitta Lemmetyinen 21.10.2007Maija Nyman 21.10.2007Risto Santala 23.9.2007Keijo Rainerma 2.9.2007Jasu Markkanen 26.8.2007Pirjo Alajoki 27.5.2007Jukka Norvanto 20.5.2007Lea Kranz 13.5.2007Eero Huovinen 6.5.2007Maija Paavilainen 29.4.07Raimo Mäkelä 22.4.2007Riku Rinne 15.4.2007Petri Välimäki 8.4.2007Markku Koivisto ja Timo Aroheinilä 1.4.2007Päivi Räsänen 25.3.2007Christoffer Perret 18.3.07Timo Eskola 11.3.2007Hannu Haukka 4.3.2007Pia Perkiö 25.2.2007Pirkko Jalovaara 4.2.07Seikko Eskola 4.2.2007Salme Blomster 28.1.07Wille Riekkinen 21.1.2007Pekka Sartola 14.1.2007Seppo Jokinen 7.1.2007Jorma Laulaja 31.12.2006Timo Junkkaala 24.12.06Hannu Takkula 17.12.2006Olli Valtonen 10.12.2006Kirsti Ijäs 3.12.2006Valtter Luoto 26.11.2006Teuvo V. Riikonen 19.11.06Eero Junkkaala 12.11.06Tommy Hellsten 5.11.06Unna Lehtipuu 29.10.06Yrjö Niemi 22.10.2006Kati Kemppainen 15.10.06Pihlavan kanala - blogiPihlavan kuttula - blogiISRAELMISSIO JÄRVENPÄÄ     Kuvat kertovatTervetuloa TV7 Raamattukouluun!Mukavia muistojaYhteystiedot, esittelyt, CV, palaute

Kati Kemppainen 15.10.06

Kati Kemppainen (kuva Eila Kari)
Viikon vieraana 15.10.2006 Kati Kemppainen mukanaan kirjansa Auringon varjot. Ohjelman muut kirjat Anna-Liisa Veijalainen, Nainen rintamalla, Mari Teinilä: Lopun elämää, Itsemurhan tehneiden läheiset kertovat ja Salme Blomster, Rukousmatka minuuteen. 

 

Kati Kemppainen

Auringon varjot

Suomen Lähetysseura

Teologian tohtori, pastori Kati Kemppaisen kirja Auringon varjot on syntynyt lähetyskentällä Tansaniassa. Kirja kuvaa lähetystyöntekijän arkea valoineen ja varjoineen. Molemmat piirtyvät lukijan tarkasteltaviksi vahvoina. Kemppainen osaa kuvata molemmat elävästi siirtyen notkeasti pienistä yksityiskohdista suuriin kokonaisuuksiin ja tapahtumien taustojen pohdiskeluun. Kiinnostavimpia osia kirjassa ovat ne luvut, joissa hän vertailee Tansanian ja Suomen kirkollisia, hengellisiä ja yhteiskunnallisia oloja. Ajoittain Kati Kemppainen purkaa tuntojaan runojen ja hartaustekstien muodossa.

 

Kati Kemppainen on sujuva ja taitava kirjailija, jonka tekstissä on vetävyyttä ja syvyyttä. Niinpä Auringon varjot onkin paljon enemmän kuin vain lähetystyöntekijän matkakirja siitä, mitä työvuosien varrella on nähty ja koettu.

 

Lisää tietoja Kati Kemppaisesta:

 

 

 

Anna-Liisa Veijalainen,

Nainen rintamalla,

Minerva

Nuorena ja rohkeana naisena Anna-Liisa lähti 1938 itselleenkin yllätykseksi sotilaskotityöhön. Hän päätyi hoitamaan sotapesää Viipurin edustalle Tuppuran linnakesaarelle.

Sota syttyi ja paljasti julmat kasvonsa. Välirauhan aikana Anna-Liisa työskenteli Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Jatkosodassa hän toimi Syvärillä.

 

Kirjan sivuilta lukijaa tulevat vastaan järkytys, kaaos, kaatuneet ja alkoholi, jota sotilaskotisisaret oppivat vihaamaan toden teolla.  Kirjan lopussa on vielä Anna-Liisan henkilökohtainen tragedia. Syksyllä 1943 hän päätyy Hämeenlinnan naisvankilaan.

Varttuneemmalle lukijalle, joka on itse elänyt noita vuosia, kirja nostanee pintaan paljon henkilökohtaisiakin muistoja. Tapahtumat ja paikat nousevat vuosikymmenten pölyn alta tarkasteltaviksi.

 

Nuoremmille, joilla on sotavuosista vain toisen käden tietoa, kirja on vaativampi. Jos Anna-Liisan kertomuksen antaa viedä mukanaan ja jaksaa kulkea hänen rinnallaan läpi sekä suuremmat että myös pienet ja varsin arkiset tapahtumat, lukija pääsee ihmettelemään, mistä noissa oloissa löytyi se usko, toivo ja tarmo, jolla opintojen ja monenlaisten rauhan ajan askareitten keskeltä sodan kurimukseen temmattu nuoriso pystyi kaikesta kokemastaan selviytymään?

 

Mari Teinilä,

Lopun elämää, Itsemurhan tehneiden läheiset kertovat,

Kirjapaja

”Jokaisella itsemurhan tehneellä on keskimäärin kuusi läheistä. Miten äiti, isä, puoliso, tytär, poika, veli, sisko ja ystävä jaksavat jatkaa elämäänsä läheisen itsemurhan jälkeen? Miten elää surun ja syyllisyyden kanssa? Itsemurhan tehneen omaisella tai läheisellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin selvitä surunsa kanssa lopun elämää.”

Lainaus on Mari Teinilän kirjan Lopun elämää takakannen tekstistä.  Kirjan alku on yhtä säväyttävä.

 

”Luultavasti en olisi kirjoittanut tätä kirjaa ilman veljeäni Anttia. Antti teki itsemurhan 16. syyskuuta 1984. Hän oli silloin 28-vuotias,” Mari Teinilä kirjoittaa kirjansa esipuheessa.

Lopun elämää on tavallaan kaksi kirjaa samoissa kansissa. Se vie lukijansa mukaan tapahtuneisiin itsemurhiin kaikkine seurauksineen. Samalla se tarjoaa erittäin hyvän tietopaketin itsemurhaan liittyvistä käytännön asioista. Mitä seuraa, kun läheinen on tehnyt itsemurhan? Kuka auttaa? Miten kirkon ja yhteiskunnan suhtautuminen itsemurhan tehneisiin on aikojen saatossa muuttunut?

Kirjan ensimmäisessä osassa itsemurhan tehneen henkilön läheiset kertovat, miten he itse ovat kohdanneet tapahtuneen ja kuinka he ovat siitä ajan myötä selviytyneet. Kertomukset ovat hyvin erilaisia. Jotkut vievät lukijan keskelle tunteiden myllerrystä ja itsemurhan synnyttämää kaaosta. Tosissa kertomuksissa asiaa pystytään tarkastelemaan jo ikään kuin hieman etäämmältä niin syiden kuin seuraustenkin kannalta.

 

Kirjaa lukiessani pysähdyin moneen kertaan ihmettelemään, miten erilainen ihmisten suhtautuminen kuolemaan voi olla.  Ero syntyy siitä, onko elämä asianomaiselle vain lyhyt kuolemaan päättyvä taival vai osa iankaikkisuutta.  Onko yllätyksenä ja suunnattomana järkytyksenä tullut ero lopullinen ja lohduton, vai sisältyykö jopa näin hirveisiin hetkiin usko Jumalan läsnäolosta ja rakkaudesta, joka tuo surun keskelle jälleennäkemisen toivon?

 

Salme Blomster,

Rukousmatka minuuteen,

Päivä Osakeyhtiö

”Hyvää rukousmatkaa! Vieköön kirja sinut takaisin sinne, mistä olet lähtenytkin: Jumalan kämmenelle.” toivottaa toimittaja ja terapeutti Salme Blomster kirjansa Rukousmatka minuuteen esittelytekstissä.

 

Ensimmäinen ja helpommin hahmottuva matka kirjassa tehdään halki kalenterivuoden. Salme Blomster on kirjoittanut vuoden jokaista päivää varten lyhyen rukouksen. Tekstit ovat selkeitä ja usein hyvin kohti käyviä. Niissä ei karteta arkoja eikä kipeitäkään asioita.

 

Ajassa tapahtuvan matkan kirja annostelee kuukauden mittaisiin osiin. Jokaiselle kuukaudelle on oma otsikkonsa ja siihen liittyvä muutaman sivun opetusteksti. Lisäksi kirjan lopussa on laajempi kokonaisuus, jossa vastaillaan rukoukseen liittyviin kysymyksiin. Ja tätä kautta avautuukin siten se kirjan sisältämä toinen matka, matka omaan sisimpäämme. Kuinka me voimme oppia rukoilemaan? Miten löytäisimme kaikki ne aarteet, jotka meille rukouksen kaut­ta tarjotaan?

 

Onko Salme Blomsterin Rukousmatka minuuteen siis päivittäinen rukouskirja päivittäiseen rukouksen harjoittamiseen? Vai onko kyseessä pikemminkin opaskirja, joka pyrkii avartamaan ja syventämään rukouselämäämme?

Samalla tavalla, kuin ei ole yhtä oikeaa tapaa rukoilla, ei ole liioin ainoaa oikeaa vastausta esittämääni kysymykseen. Joku tarvitsee päivittäisen matkakumppanin rukousmatkalleen, toinen löytää kirjan sivuilta vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Kaiken lisäksi nuo tarpeet voivat jokaisen ihmisen elämän aallokoissa ja vaiheissa painottua eri tavoin.



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin