Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Seppo Eirola: AJATUKSIA ISÄSTÄ

Seppo Eirola,

AJATUKSIA ISÄSTÄ

Päivä, 2016

 

Kirjan kannessa lukee AJATUKSIA ISÄSTÄ. Kun kaikki on kirjoitettu versaalilla eli isoilla kirjaimilla, lukijan pääteltäväksi jää, tarkoittaako Seppo Eirola isäänsä vai Isäänsä. Ehkäpä molempia. Matkaan lähdetään muistelemalla lapsuuden kokemuksia ja isää. 

 

Seppo Eirola kertoo elävällä tavalla juoposta isoisään ja joka päivä armosta puhuneista, virsiä laulaneista ja juomista jatkaneista vanhemmistaan. Kristityn kodin elämä oli varjellun julkisivun takana kaikkea muuta kuin eheää. Kaaoksen keskellä Seppo harjoitteli yötä päivää sellon soittoa ja nukkui koulun pulpetissa.

 

Lapsuutta ja nuoruutta kuvaava luku on erinomaista luettavaa. Vanhempien valtataistelu juopotteluineen, sodat kokeneen isän päätös juoda itsensä hengiltä, nuorukaisen maailmankuvan mustavalkoisuus sekä isän kuolemaan liittyneet asiat kuvataan tavalla, joka saa toivomaan, että tuollaista ajankuvausta olisi kirjassa enemmänkin. Tampereen kaupunginorkesterin soolosellistinä seitsemän vuotta toiminut Seppo Eerola on myös taitava kynän käyttäjä.

 

”Lopetin itkemisen ja aloitin kiroilemisen. Minusta tuli kova ja rehellinen realisti. Kun kerran Jumalaa ei ole, on hyväksyttävä, että kaikki kauniit eettiset ja moraaliset arvotkin ovat ihmisten keksimiä satuja. Ihmisarvo on huijausta. Ihminen on eläin, rakkaus on parittelua, ystävyys kaupantekoa”, kirjoittaja summaa tuon elämänvaiheen lopputuloksen.

 

Vannoutuneen ateistin elämään ilmaantui Anne. Seposta tuli niin onnellinen, ettei hän kyennyt öisin nukkumaan. Katseli ja silitteli vain nukkumaa vaimoaan pohtien, ketä ateisti voi kiittää, jos on kiitollisuudesta niin pois tolaltaan, ettei enää saa yöllä unta?  Viimein hän meni alakertaan, otti korkkaamattoman rippiraamattunsa ja alkoi lukea.

 

Kaikki muuttuu. Syntyy tiivis yhteys Isään. Piintyneestä kyynikosta ja ateistista kuoriutuu Isän seurassa vaeltava ja hänestä hienolla tavalla todistava kristitty. Vastaavia kertomuksia siitä, miten Jeesuksen kohtaaminen voi muuttaa syvissä vesissä kulkeneen ihmisen elämän, löytyy paljon. Seppo Eirolan taidolla ja sydämellä kirjoitettu tarina kuuluu parhaiden joukkoon.

 

Mitä pitemmälle kirja etenee, sitä ohuemmaksi jää alussa vahvana alkanut kertomus Sepon elämästä. Kirjan luvut alkavat olla pieniä itsenäisiä hartauskirjoituksia, joissa otetaan vauhtia jostain Sepon elämästä löytyvästä yksityiskohdasta, mutta tekstien pääpaino on aivan muualla. Yhtenäisenä, sujuvana ja taitavasti sanoja käyttävänä alkanut kirja murenee irrallisiksi teksteiksi. Vaikka nuo lyhyet hartaustekstit ovat sinänsä luettavia, niin tuntuu siltä kuin ne olisivat tupsahtaneet väärään kirjaan. Olisiko ehkä pitänyt tehdä suosiolla kaksi eri teosta?

 

Edellä pohtimistani puutteista huolimatta AJATUKSIA ISÄSTÄ on hyvin mukaansa ottavaa ja rohkaisevaa luettavaa. Samalla se on hyvä lahjateos kaikille niille, joiden toivomme Sepon tavoin löytävän polun ateismin ja kyynisyyden aavikoilta Hyvän Paimenen luo vihreille niityille ja virvoittavien vetten äärelle.  

 

 

Yhteenveto:

Taitavasti kirjoitettu kertomus nuoren ja kyynisen ateistin rosoisesta lapsuudesta ja nuoruudesta sekä tiestä Isän luo. Elävää ajankuvaa sekä todistusta siitä, millaisen muutoksen Isän löytyminen sai Tampereen kaupunginorkesterin soolosellistin elämässä aikaan.

 

Teksti, selkeys   *****

Sisältö, sanoma  ***

 

(661)



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin