Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Michael Hingson: 1463 porrasta

Michael Hingson ja Susy Flory,

1463 porrasta

KKJMK, 2012,

 

Kirjan kannessa luvataan tositarina sokeasta miehestä, hänen opaskoirastaan ja luottamuksen voitosta New Yorkin Kaksoistorneissa 11.9.2001. Takakannen tekstissä lukijaa kehotetaan sulkemaan silmänsä ja kuvittelemaan, millaista olisi olla sokea. Millaista olisi ollut kamppailla sokeana 78 kerrosta alas ja ulos, kun  pilvenpiirtäjä on tulessa ja sortumisvaarassa.

 

Kirja vie lukijansa vuoden World Trade Centerin tornien tapahtumiin hyvin konkreettisesti ja todentuntuisesti. Vaikka asioita tarkastellaan yhden ihmisen kokemusten pohjalta. mukana on koko ajan myös laajempi kuva.  Kirja kertoo tornien ja niissä työskennelleiden ihmisen kohtaloista kyseisen aamun arkisista toimista työpaikalle saapumiseen, lentokoneiden aiheuttamien räjähdysten käsittämättömyyteen, kamppailuun eloonjäämisestä ja täpärää selviytymistä seuranneesta jälkishokista.

 

Siinä kehykset, joiden sisälle Michael Hingson maalaa taitavasti useiden kuvien kollaasin.

 

Sanakirjojen mukaan kollaasi on tekniikka, jossa erilaisia materiaaleja yhdistetään samaan teokseen. Määritelmä sopii hyvin tähän kirjaan. Samoista kehyksistä lukija löytää useampia erittäin kiinnostavia teemoja, joista jokaisessa olisi ollut jo erillisen kirjan ainekset.

 

Päällimmäisenä ja eräänlaisena läpi kirjan kulkevana punaisena lankana on kahden matkustajakoneen iskeytyminen 11.9.2001 World Trade Centerin kaksoistorneihin, tornien sisällä syntynyt eloonjäämiskamppailu ja tornien romahtaminen.

 

Kirjan tarjoilema kollaasi ei kuitenkaan tyydy vain reportaasiin tapahtuneesta. Mukaan liitetään luontevalla tavalla Michaelin opaskoira Rosellan tärkeä osuus tornista ajoissa ulos selviämisessä. Koiran kautta kertomus laajenee opaskoirien valikoitumiseen, koulutukseen ja luotettavuuteen. Jo näiden koiran uskollisuudesta ja taitavuudesta kertovien osuuksien takia moni koirien ystävä innostuu kirjasta.

 

Kollaasin rakentaminen jatkuu kertomuksella siitä, miten syntymästään sokean Michaelin vanhemmat lääkärin neuvoa uhmaten kieltäytyivät lähettämästä lastaan sokeille tarkoitettuun sisäoppilaitokseen. He halusivat lapsensa saavan kasvaa ja käydä koulua mahdollisimman tavallisena poikana muiden seurassa. Tarinan myötä lukija pääsee sisälle sokeiden maailmaan ja voi vain ihmetellä sekä Michaelin vanhempien rohkeutta että pojan kykyä sopeutua elämään näkevien joukossa. Kuvaukset polkuautolla talon sisällä ja polkupyörällä lähikaduilla kuulonsa varassa hurjastelevasta umpisokeasta Michaelista ovat jotain aivan muuta, kuin useimpien meidän mielikuvat sokeiden elämästä.

 

Myös hengellinen näkökulma mahtuu kehyksien sisälle. Rukouksella ja luottamuksella Jumalaan on Michaelin elämässä tärkeä merkitys. Se ei rajoitu vain kuolemanvaarassa soperrettuihin ”hätärukouksiin”, vaan on kaikessa luontevalla tavalla läsnä elämän kantavana voimana.

 

Viidentenä elementtinä kollaasissa on tuhti tietopaketti sokeiden elämään liittyvistä asioista. Michael antaa lähes kädestä pitäen neuvoja siitä, miten sokeiden kanssa voi luontevalla tavalla seurustella, mitä ei pidä tehdä ja kuinka on viisasta menetellä. Huomaavaisuusohjeiden lisäksi kirjan lopussa on useita lyhyitä tietoiskuja sokeiden järjestöistä, opaskoirien kouluttamisesta ja näkövammaisten apuvälineistä.

 

”1463 porrasta” on erinomainen kirja, joka pitää lukijansa tiiviisti otteessaan. Vaikka samoihin kehyksiin on mahdutettu useita toisistaan varsin paljon poikkeavia elementtejä, useita kirjoja jo aiemminkin kirjoittanut Susy Flory on onnistunut rakentamaan kirjasta eheän kokonaisuuden, jossa osat tukevat hyvin toisiaan.



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin