Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

M. James Jordan: Pojan sydän, Löytöretki Isän rakkauteen

M. James Jordan,

Pojan sydän, Löytöretki Isän rakkauteen

Päivä, 2015

 

Risti ja ylösnoussut Kristus ovat perinteisesti olleet saarnojen ja hengellisten puheiden keskeisintä sanomaa. Myös Jeesuksen omilleen lupaama ja lähettämä Pyhä Henki on vähitellen saanut lisää tilaa kristillisessä opetuksessa. Mutta entä Isä? Jääkö hän meille vain etäiseksi Luoja Jumalaksi?  M. James Jordanin mielestä tässä on tarvetta perusteelliselle kurssin muutokselle.

 

Kirjan alaotsikon Löytöretki Isän rakkauteen voisi kirjoittaa joko isolla tai pienellä i-kirjaimella.  Jumalan Isän rakkauden ja Pojan sydämen saavuttaminen olivat hänelle mahdollisia vasta sen jälkeen, kun hän oli saanut eheytettyä suhteensa omaan isäänsä.  

 

Löydettyään jonkun hengellisen aarteen, ihminen ryhtyy sitä itsekään huomaamatta helposti laatimaan siitä opinkappaletta. Seuraavassa vaiheessa hän voi alkaa vieroksua niitä, jotka eivät jaa hänen kanssaan juuri tuota erityistä painotusta. Sosiaalisen median keskustelupalstoilla tällaisista kehällisistä kysymyksistä syntyy usein jopa kiivaita harhaoppikeskusteluja.

 

Tasapainon ja oman polun löytämiseksi on hyvä katsella asioita eri näkökulmista ja erilaisten kirjoittajien ilmaisemina. Jordanin kirja on eräs tällainen tärkeä puheenvuoro. Kertoen runsaasti omista kokemuksistaan sekä peilatessaan löytöjään Jeesuksen toimintaan ja sanoihin hän nostaa esille tärkeän asian: Jos Jeesuksen suhde Isään oli kiinteä ja täynnä Pojan rakkautta, niin myös meidän, hänen seuraajiensa on syytä pyrkiä henkilökohtaiseen ja rakkaudesta kasvavaan jumalasuhteeseen.

 

Tieto ei riitä. Me voimme tuntea Raamatun ja tietää, miten se neuvoo meitä elämään. Me voimme jopa yrittää elää mahdollisimman hyvin noiden ohjeiden mukaan, käydä kirkossa, toimia rehellisesti, auttaa lähimmäisiämme, olla uskollisia puolisollemme ja kasvattaa lapsistamme kelpo kansalaisia. Kaiken tuon jälkeen me voimme yhä olla kuin isännän tahtoa noudattavia hengellisiä torppareita. Vasta Isän sydämen tunteminen ja sen yhteyteen uskaltautuminen muuttavat tilanteen ja tuovat vapauden.

 

Jordan perustelee monin tavoin, että mm. Raamatun kohta: ”Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen.” (Kol.3:9-10) ei tarkoita vain Jeesuksen kaltaista elämää. Kyse on myös jostain syvemmästä, Isän rakkauden varassa kuuliaisena elävän Pojan asemasta suhteessa Isään.

 

Kirjassa puhutaan nimestä lähtien paljon Pojan sydämestä ja Pojan aseman saavuttamisesta. Rohkenen väittää, että Tytön sydän ja asema ovat tavoitettavissa aivan samoin perustein. Kaikki me olemme yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal.3:28) ja hänen armostaan oikeutettuja Lapsen asemaan suhteessamme Isään.

 

Paikoin tuntuu, että kirjoittaja on ollut niin innostunut kokemuksistaan ja hengellisistä löydöistään, että hän ei ole aina malttanut jäsennellä ja järjestellä sanottavaansa riittävän huolellisesti. Monia lukemiani käsikirjoituksia vaivaa tämä sama innostuksen piikkiin pantava ominaisuus, mutta kustannustoimittajilla on yleensä hiovat tekstistä pois tällaiset kauneusvirheet.

 

Kirja on hyvä puheenvuoro keskusteluun siitä, miten saavuttaa tasapainoinen suhde Pyhään Kolminaisuuteen. Vaikka kirja teemansa mukaan korostaa Isän merkitystä ja Pojan sydämen saavuttamista, se ei tee sitä vähättelemällä millään tavoin Pojan tai Pyhän Hengen osuutta. Eikä varmasti ole haitaksi, jos hengellisen Isän ja Pojan suhteen pohtimisen rinnalla pohditaan myös sitä, miten meidän maalliset isä-lapsi –suhteemme voisivat parantua tai tarvittaessa jopa eheytyä.

 

----------------------- 

 

M. James Jordanin kirja on hyvä puheenvuoro keskusteluun siitä, miten saavuttaa tasapainoinen suhde Pyhään Kolminaisuuteen. Vaikka kirja teemansa mukaan korostaa Isän merkitystä ja Pojan sydämen saavuttamista, se ei tee sitä vähättelemällä millään tavoin Pojan tai Pyhän Hengen osuutta.

 

 

Teksti, selkeys   ***

Sisältö, sanoma  ****

 

(649)



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin