Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23
Päivän Sana 13.06.2024

Kuulkaa tänä päivänä, mitä Herra sanoo: ? Älkää paaduttako sydäntänne.



Ps. 95:7?8

5. Aulis: ”Pian minustakin tulee oikea metsäorava!”

26.10.2022

”Moi, minun nimeni on Aulis. Olen syntynyt Nokialla joskus heinä- elokuun vaihteessa. Koiraa ulkoiluttanut ihminen - tai oikeastaan hänen koiransa - löysi minut. Eläinsuojeluyhdistyksen kautta päädyin ihan pienenä, karvattomana ja sokeana perhehoitoon Pihavaan.

 

- Pääsen joka päivä häkistä hieman jaloittelemaan ja tutkimaan paikkoja. Kaikenlaista kiinnostavaa löytyy vanhasta pirtistä. Kuten esimerkiksi tämä jonkun hurjan suuren eläimen kynsi.-	Pihlavan pirtistä löytyy myös hurjan suuri kukko.  Onneksi tämä on vain peltikukko. Oikean kukon kanssa pienellä oravalla voisi käydä hullusti!Oravat syntyvät keväällä tai alkukesästä. Minä olen sellainen oravaperheen iltatähti, kolmannen poikueen todella onnekas jäsen.

 

"Olen onnekas, koska

koira ei syönyt minua,

en kuollut nälkään,

kukaan ei astunut päälleni,

eikä minusta tullut kissan, 

supin, variksen tai korpin iltapalaa."

 

"Kasvattivanhempani ovat huolissaan. He pelkäävät, etten selviä talvesta, kun olen vieläkin kovin pieni. Lintulaudalla käyvät oravat ovat minuun verrattuna tosi isoja. Ne ovat myös ehtineet ulkona eläessään kasvattaa lämpimän aluskarvan turkkiinsa. Samalla ne ovat saaneet talvimuodin vaatiman harmaan turkin."

 

- Kun tunsin huolta ulos muuttamisesta, niin kuiskailin Kaija-emännälle, että eikö teistä olisi mukava, jos teillä olisi oikea oma orava joulukuusessa? Ja voisinhan minä hyvin olla pirtissä, vaikka ihan kevääseen saakka!Vaan ei auttanut kuiskuttelu eikä edes korvapusu. Oravia ei kuulemma saa pitää lemmikkeinä, joten metsäoravaksi käy pian tämän pojan tie!Minäkin olen hieman huolissani. Pelottaa muuttaa Pihlavan pirtistä ulos, vaikka saankin kuulemma häkkini ja lämpimän mökkini sekä kaikki leluni ja evääni mukaan.

 

- Pian tämä häkki kaikkine kalusteineen siirretään ulos autokatoksen päätyyn, aivan kuusikon reunaan. Siellä voin totutella ulkoilmaan, viileyteen ja ympärillä hääriviin muihin eläimiin.Pienen totuttelun jälkeen minun kulkuluukkuni avataan. Saan tulla ja mennä aivan vapaasti niin kuin metsäoravat tapaavat tehdä.- Minulla on häkissä oikein vesiautomaatti. Siitä voin käydä imaisemassa raikasta vettä milloin vain haluan.Minua varten rakennettu upea häkki ei kuulemma sovi aitan päätyyn vanhempien kasvattioravien häkin viereen. Joko yli satavuotias aitta on liian pieni tai häkin turhan kookkaita.

 

Vaan eipä hätää. Minulle on rakennettu mainio paikka autokatoksen jatkeena olevan varaston päätyyn. Se on aivan kuusikon reunassa. Jos käpyä ei tahdo löytyä, niin aina voin vierailla keittiön ikkunan edessä olevalla lintulaudalla. Siellähän taitaa olla muutenkin jo enemmän oravia kuin lintuja!

 

Pirtissä olevassa mainiossa Orava-kirjassa kerrotaan, että vain yksi viidestä oravanpoikasesta selviytyy seuraavaan kesään ja jatkaa sukukypsinä oravien uljasta elämää.

 

Minä aion olla tuo yksi, joka selviytyy!

 

Ja miksen selviytyisi, sillä kasvattivanhempani hoitavat minulle lämpimän asunnon sekä aamiaiset ja päivälliset vanhan savusaunan seinustalle omaan häkkiini. Kun häkin kulkuluukku on jatkuvasti auki, voin kiipeillä puissa ja tutustua metsäoraviin. Lounaaksi voin napostella kuusien latvoista käpyjä. Tai piipahtaa siellä lintulaudalla.

 

Ja jos tulee oikein hurjan kylmä, niin pääsen varmasti takaisin pirttiin heidän kanssaan lämmittelemään! Pääsenhän?

 

Pidetään yhteyttä! Hyvää alkavaa talvea myös sinulle! Syö säästäen käpyjä, sillä ainakin täällä päin tuntuu olevan aika heikko käpyvuosi.”

 

Terveisin, Aulis

metsäorava, n. 3 kk

 

 

 

 

 

 

 

 

 

   



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin