Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23
Päivän Sana 07.12.2021

Voimistakaa uupuneet kädet, vahvistakaa horjuvat polvet, sanokaa niille, jotka sydämessään hätäilevät: ?Olkaa lujat, älkää pelätkö. Tässä on teidän Jumalanne!?



Jes. 35:3?4

Varaston lattialta löytyi outo pieni otus

"Hei, Jäbä-karitsa tässä taas! Eilen täällä tapahtui ihan kummia. Kun Kaija-emäntä kävi aamulla autokatoksen perävarastossa, hän löysi sen lattialta otuksen, jota hän luuli rotan poikaseksi.
Pirttiin palattuaan hän lähetti Reijo-paimenen tappamaan rotanpoikasen, kun ei pystynyt sitä itse tekemään."

Reijo-paimen meni varastoon ja huomasi, ettei se mikään rotan poikanen ollut. Kylmällä sementtilattialla makasi aivan pikkuinen ja vielä sokea oravanpoika. Kymissään ressukka varmasti oli mutta oli sentään vielä elossa.

Pikkuinen tuotiin pirttiin ja sitä ryhdyttiin lämmittämään sekä ruokkimaan 1 ml pipetillä kutunmaitoa. Reijo-paimen soitteli Mikkeliin Jampan löytöeläinhoitolaan ja kysyi, miten tuollaista pikku ressukkaan pitäisi hoitaa?

'Hyvin nuo selviytyvät. Monta tuolaista olen itse hoitanut', vastasi Jamppa. Sitten hän antoi hoito-ohjeet: ’Kolmen tunnin välein 2 ml vedellä laimennettua kutunmaitoa.'
Reijo-paimen sopi Jampan kanssa, että hän laitaa eläinhoitajien valtakunnalliseen verkostoon viestiä, voisiko joku lähempänä Pihlavaa sijaitseva löytöeläinhoitola hakea oravanpojan Pihlavasta.

Pari tuntia myöhemmin soi puhelin. Ylöjärvellä sijaitsevasta eläinhoitolasta kyseltiin oravanpojasta. Reijo-paimen kertoi heille, että oravanpojan sai hakea heille.
Vielä parituntia, ja taas paimenen puhelin pirahti. Noutaja olisi kuulemma puolen tunnin päästä Pihlavassa. Ja niin oravanpoika lähti toisten oravanpoikien seuraan eväänään kaksi litraa terveellistä kutunmaitoa.

Miten oravanpoika oli varaston lattialle joutunut? Sitä ei kukaan tiedä. Tai ehkä sen tietää emo-orava, joka sen sinne oli jättänyt. Kenties korppi on hyökännyt pesälle, ja emo on siirrellyt poikasiaan parempaan turvaan. Tälle pienokaiselle turva löytyi aikamoisten mutkien kautta noin viidenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta löytöeläinhoitolasta.

Kaikkien eläinten puolesta minä määkäisen hartaat kiitokset kaikille, eläimiä rakastaville ja meistä huolta pitäville!" Jäbä-karitsa päätti kertomuksensa.



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin