Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23
Päivän Sana 20.04.2024

Jeesus sanoo: ?Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen.?



Joh. 10:9

"Minä olen pikkuinen oravanpoika..."

Hei, Jäbä tässä taas! Ette kyllä arvaa, mitä tuolla sisällä touhutaan. Itse en ole päässyt sisälle katsomaan. Hyvä ystäväni Harri on kuitenkin kertonut kaiken. Tieto on varma, sillä terriereihin voi aina luottaa.

 

Sisällä hoidetaan kahta oravanpoikaa. Pienemmän nimi on Usko. Suurempi on Toivo. Mistä moiset nimet? No, siitä, että eräs viisas pappi oli sanonut: ”Pienelläkin uskolla pärjää, mutta toivoa elämässä tarvitaan paljon.”

 

Harri kertoi myös, miten oravanpojat ovat päätyneet pirttiin. ”Hei, Jäbä tässä taas! Ette kyllä arvaa, mitä tuolla sisällä touhutaan. Itse en ole päässyt sisälle katsomaan. Hyvä ystäväni Harri on kuitenkin kertonut kaiken. Tieto on varma, sillä terriereihin voi aina luottaa.

 

Sisällä hoidetaan kahta oravanpoikaa. Pienemmän nimi on Usko. Suurempi on Toivo. Mistä moiset nimet? No, siitä, että eräs viisas pappi oli sanonut: ”Pienelläkin uskolla pärjää, mutta toivoa elämässä tarvitaan paljon.”

 

Harri kertoi myös, miten oravanpojat ovat päätyneet pirttiin. Yhtenä päivänä Paimen löysi varaston lattialta oravanpoikasen. Sitten lattialle tipahti toinen pikkuinen.

 

Silloin Paimen tajusi, että oravaäiti oli tuonut hyllylle peittojen väliin koko lapsilaumansa. Niitä oli kuusi pikkuista ja ne osasivat sen verran rämpiä että putoilivat hyllyltä lattialle.  Silloin oravaäitikin tajusi että pitää etsiä uusi pesä, muuta se vei mukanaan vain neljä poikasta ja kaksi jäi vaille hoitoa. Silloin ei auttanut muu kuin että Paimen toi poikaset sisälle.

 

Poikaset olivat niin pieniä, että niiden selviytyminen hengissä näytti hyvin huteralta. Hengissä ne ovat kuitenkin pysyneet ja kovasti kuukaudessa kasvaneet. Nyt poikaset ovat saaneet silmänsä auki ja ne alkavat näyttää pieniltä oikeilta oravilta. Häntä on pörhistynyt ja niillä on kaunis pehmeä turkki.

 

Paimenen emäntä syöttää oravanpoikasia vuohenmaidolla. Onneksi vuohistakin on jotain hyötyä, vaikka useimmiten ne vain kiusaavat meitä lampaita ja puskevat kovilla sarvillaan.

 

Harrin mielestä elämä pyörii liikaakin oravien ympärillä. Niillä on yhtä mittaa ruoka- aika. Paljon useammin kuin koirilla. Kun ne kasvavat lisää ne tuodaan ulos ja niitten pitää ryhtyä metsäoraviksi. Silloin varmaan saan itsekin nähdä nämä uudet lemmikkiotukset.”



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin